vääntää

Finnish

Etymology

From (compare Estonian väänama, Ingrian vääntää, Livonian vǟndõ, Veps väta), probably borrowed from Proto-Germanic *wandijaną (compare English wend, German wenden, Swedish vända).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæːntæːˣ/, [ˈʋæːn̪t̪æː(ʔ)]
• Hyphenation: vään‧tää
• Rhymes: -æːntæː

Verb

vääntää

1. (transitive) To wrench, twist.

Conjugation

Inflection of vääntää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väännän	en väännä	1st sing.	olen vääntänyt	en ole vääntänyt
2nd sing.		väännät	et väännä	2nd sing.	olet vääntänyt	et ole vääntänyt
3rd sing.		vääntää	ei väännä	3rd sing.	on vääntänyt	ei ole vääntänyt
1st plur.		väännämme	emme väännä	1st plur.	olemme vääntäneet	emme ole vääntäneet
2nd plur.		väännätte	ette väännä	2nd plur.	olette vääntäneet	ette ole vääntäneet
3rd plur.		vääntävät	eivät väännä	3rd plur.	ovat vääntäneet	eivät ole vääntäneet
passive		väännetään	ei väännetä	passive	on väännetty	ei ole väännetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		väänsin	en vääntänyt	1st sing.	olin vääntänyt	en ollut vääntänyt
2nd sing.		väänsit	et vääntänyt	2nd sing.	olit vääntänyt	et ollut vääntänyt
3rd sing.		väänsi	ei vääntänyt	3rd sing.	oli vääntänyt	ei ollut vääntänyt
1st plur.		väänsimme	emme vääntäneet	1st plur.	olimme vääntäneet	emme olleet vääntäneet
2nd plur.		väänsitte	ette vääntäneet	2nd plur.	olitte vääntäneet	ette olleet vääntäneet
3rd plur.		väänsivät	eivät vääntäneet	3rd plur.	olivat vääntäneet	eivät olleet vääntäneet
passive		väännettiin	ei väännetty	passive	oli väännetty	ei ollut väännetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vääntäisin	en vääntäisi	1st sing.	olisin vääntänyt	en olisi vääntänyt
2nd sing.		vääntäisit	et vääntäisi	2nd sing.	olisit vääntänyt	et olisi vääntänyt
3rd sing.		vääntäisi	ei vääntäisi	3rd sing.	olisi vääntänyt	ei olisi vääntänyt
1st plur.		vääntäisimme	emme vääntäisi	1st plur.	olisimme vääntäneet	emme olisi vääntäneet
2nd plur.		vääntäisitte	ette vääntäisi	2nd plur.	olisitte vääntäneet	ette olisi vääntäneet
3rd plur.		vääntäisivät	eivät vääntäisi	3rd plur.	olisivat vääntäneet	eivät olisi vääntäneet
passive		väännettäisiin	ei väännettäisi	passive	olisi väännetty	ei olisi väännetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		väännä	älä väännä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vääntäköön	älköön vääntäkö	3rd sing.	olkoon vääntänyt	älköön olko vääntänyt
1st plur.		vääntäkäämme	älkäämme vääntäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		vääntäkää	älkää vääntäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vääntäkööt	älkööt vääntäkö	3rd plur.	olkoot vääntäneet	älkööt olko vääntäneet
passive		väännettäköön	älköön väännettäkö	passive	olkoon väännetty	älköön olko väännetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vääntänen	en vääntäne	1st sing.	lienen vääntänyt	en liene vääntänyt
2nd sing.		vääntänet	et vääntäne	2nd sing.	lienet vääntänyt	et liene vääntänyt
3rd sing.		vääntänee	ei vääntäne	3rd sing.	lienee vääntänyt	ei liene vääntänyt
1st plur.		vääntänemme	emme vääntäne	1st plur.	lienemme vääntäneet	emme liene vääntäneet
2nd plur.		vääntänette	ette vääntäne	2nd plur.	lienette vääntäneet	ette liene vääntäneet
3rd plur.		vääntänevät	eivät vääntäne	3rd plur.	lienevät vääntäneet	eivät liene vääntäneet
passive		väännettäneen	ei väännettäne	passive	lienee väännetty	ei liene väännetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vääntää		present	vääntävä	väännettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vääntääkseni vääntääksemme 2nd vääntääksesi vääntääksenne 3rd vääntääkseen vääntääksensä		past	vääntänyt	väännetty
2nd	inessive2	vääntäessä	väännettäessä	agent3	vääntämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vääntäessäni vääntäessämme 2nd vääntäessäsi vääntäessänne 3rd vääntäessään vääntäessänsä		negative	vääntämätön
	instructive	vääntäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form vääntää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vääntämässä	—
	elative	vääntämästä	—
	illative	vääntämään	—
	adessive	vääntämällä	—
	abessive	vääntämättä	—
	instructive	vääntämän	väännettämän
4th4	verbal noun	vääntäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vääntämäisilläni vääntämäisillämme 2nd vääntämäisilläsi vääntämäisillänne 3rd vääntämäisillään vääntämäisillänsä

Derived terms

• nouns: väännin, vääntäjä, vääntö
• verbs: frequentative väännellä, passive vääntyä, reflexive vääntäytyä
• idioms: vääntää rautalangasta, vääntää veistä haavassa
• (transitive) ~ kättä = to arm-wrestle
• (transitive, vulgar) ~ torttu = to shit