korva

See also: kõrva

Finnish

Etymology

From , from Proto-Uralic. Cognates include Estonian kõrv.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkorʋɑ/, [ˈko̞rʋɑ̝]
• Rhymes: -orʋɑ
• Syllabification^(key): kor‧va

Noun

korva

1. ear
2. (archaic, dialectal) edge, border

   kevään korvalla / kevään korvilla ― on the brink of spring, in early spring

3. handle, especially of a drinking cup, mug or similar

Declension

Inflection of korva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		korva	korvat
genitive		korvan	korvien
partitive		korvaa	korvia
illative		korvaan	korviin
		singular	plural
nominative		korva	korvat
accusative	nom.	korva	korvat
	gen.	korvan
genitive		korvan	korvien korvain rare
partitive		korvaa	korvia
inessive		korvassa	korvissa
elative		korvasta	korvista
illative		korvaan	korviin
adessive		korvalla	korvilla
ablative		korvalta	korvilta
allative		korvalle	korville
essive		korvana	korvina
translative		korvaksi	korviksi
abessive		korvatta	korvitta
instructive		—	korvin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of korva (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative korvani korvani accusative nom. korvani korvani gen. korvani genitive korvani korvieni korvaini rare partitive korvaani korviani inessive korvassani korvissani elative korvastani korvistani illative korvaani korviini adessive korvallani korvillani ablative korvaltani korviltani allative korvalleni korvilleni essive korvanani korvinani translative korvakseni korvikseni abessive korvattani korvittani instructive — — comitative — korvineni second-person singular possessor singular plural nominative korvasi korvasi accusative nom. korvasi korvasi gen. korvasi genitive korvasi korviesi korvaisi rare partitive korvaasi korviasi inessive korvassasi korvissasi elative korvastasi korvistasi illative korvaasi korviisi adessive korvallasi korvillasi ablative korvaltasi korviltasi allative korvallesi korvillesi essive korvanasi korvinasi translative korvaksesi korviksesi abessive korvattasi korvittasi instructive — — comitative — korvinesi first-person plural possessor singular plural nominative korvamme korvamme accusative nom. korvamme korvamme gen. korvamme genitive korvamme korviemme korvaimme rare partitive korvaamme korviamme inessive korvassamme korvissamme elative korvastamme korvistamme illative korvaamme korviimme adessive korvallamme korvillamme ablative korvaltamme korviltamme allative korvallemme korvillemme essive korvanamme korvinamme translative korvaksemme korviksemme abessive korvattamme korvittamme instructive — — comitative — korvinemme second-person plural possessor singular plural nominative korvanne korvanne accusative nom. korvanne korvanne gen. korvanne genitive korvanne korvienne korvainne rare partitive korvaanne korvianne inessive korvassanne korvissanne elative korvastanne korvistanne illative korvaanne korviinne adessive korvallanne korvillanne ablative korvaltanne korviltanne allative korvallenne korvillenne essive korvananne korvinanne translative korvaksenne korviksenne abessive korvattanne korvittanne instructive — — comitative — korvinenne third-person possessor singular plural nominative korvansa korvansa accusative nom. korvansa korvansa gen. korvansa genitive korvansa korviensa korvainsa rare partitive korvaansa korviaan korviansa inessive korvassaan korvassansa korvissaan korvissansa elative korvastaan korvastansa korvistaan korvistansa illative korvaansa korviinsa adessive korvallaan korvallansa korvillaan korvillansa ablative korvaltaan korvaltansa korviltaan korviltansa allative korvalleen korvallensa korvilleen korvillensa essive korvanaan korvanansa korvinaan korvinansa translative korvakseen korvaksensa korvikseen korviksensa abessive korvattaan korvattansa korvittaan korvittansa instructive — — comitative — korvineen korvinensa

Derived terms

Derived terms

• kaikua kuuroille korville
• -korvainen
• korvake
• korvallinen

• korvata
• korvaton
• Korvatunturi

Compounds

compounds

• hiirenkorva
• homekorva
• hörökorva
• kateenkorva
• kateenkorvamuhennos
• keskikorva
• kielikorva
• koirankorva
• korva-aukko
• korvahylje
• korvakipu
• korvaklinikka
• korvakoira
• korvakoru
• korvakuulo
• korvakäytävä
• korvalappustereot
• korvalaput

• korvalehti
• korvaläppä
• korvalääkäri
• korvamerkki
• korvanipukka
• korvanlehti
• korvannipukka
• korvansuojus
• korvantaus
• korvantausta
• korvapuusti
• korvarengas
• korvaruisku
• korvasairaus
• korvasieni
• korvasienikeitto
• korvasienimuhennos
• korvasienimyrkytys

• korvasokkelo
• korvasärky
• korvatauti
• korvatautioppi
• korvatillikka
• korvatipat
• korvatorvi
• korvatulehdus
• korvatulppa
• korvatyyny
• korvavaha
• korvavaikku
• korvayökkö
• korvinkuultava
• kovakorvainen
• kovakorvaisuus
• kukkakaalikorva

• liimakorva
• luppakorva
• musiikkikorva
• nuottikorva
• peltikorva
• pystykorva
• pystykorvarotu
• rytmikorva
• sillankorva
• sisäkorva
• suomenpystykorva
• sävelkorva
• tupsukorva
• ulkokorva
• välikorva
• välikorvantulehdus
• välikorvaontelo

References

• Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Further reading

• “korva”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–

Anagrams

• karvo

---

Ingrian

Hirvil ollaa kaks korvaa (1).

Kruskan korva (2).

Etymology

From . Cognates include Finnish korva and Estonian kõrv.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkorʋɑ/
• Hyphenation: kor‧va

Noun

korva

1. ear
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 58:

     Käet kohmees, korvat jääs, jooksoot lapset șkouluu taas.

     Hands slightly numb, ears completely frozen, the children run to school again.

2. handle (of a mug)

Declension

Declension of korva (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	korva	korvat
genitive	korvan	korviin
partitive	korvaa	korvia
illative	korvaa	korvii
inessive	korvaas	korviis
elative	korvast	korvist
allative	korvalle	korville
adessive	korvaal	korviil
ablative	korvalt	korvilt
translative	korvaks	korviks
essive	korvanna, korvaan	korvinna, korviin
exessive1)	korvant	korvint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 196

---

Karelian

Etymology

From .

Noun

korva (genitive korvan, partitive korvua)

1. ear