Jani

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: jani and Jāņi

Czech[edit]

Pronunciation[edit]

Etymology 1[edit]

Alternative forms[edit]

Proper noun[edit]

Jani

  1. vocative singular of Jana (informal)

Further reading[edit]

Etymology 2[edit]

Proper noun[edit]

Jani

  1. nominative/vocative plural of Jan

Finnish[edit]

Etymology[edit]

20th century rendering of the Swedish Jan.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈjɑni/, [ˈjɑni]
  • Rhymes: -ɑni
  • Syllabification: Ja‧ni

Proper noun[edit]

Jani

  1. A male given name.
    • 1996 Heikki Luoma, Kuparitaivas, WSOY, →ISBN, page 33:
      —Sanottiinko veljeänne kotimaassa Jussiksi?
      —Pikkupoikana Junnuksi ja isompana Jussiksi.
      —Vai niin. Täällä hän käyttää Jani-nimeä. Monet ovat muuttaneet täällä sukunimensäkin amerikkalaiseksi.
    • 2014 Antti Holma, Järjestäjä, Otava, →ISBN, page 46:
      Daniel hänen nimensä oli. Tietenkin. Ei hän olisi voinut olla Jani tai Sami. Janit ovat kännykkäkaupassa töissä. Samitkin ovat kännykkäkaupassa töissä, mutta esimiesasemassa.

Usage notes[edit]

  • The most common first name of men born in Finland in 1974 - 1975.

Declension[edit]

Inflection of Jani (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Jani Janit
genitive Janin Janien
partitive Jania Janeja
illative Janiin Janeihin
singular plural
nominative Jani Janit
accusative nom. Jani Janit
gen. Janin
genitive Janin Janien
partitive Jania Janeja
inessive Janissa Janeissa
elative Janista Janeista
illative Janiin Janeihin
adessive Janilla Janeilla
ablative Janilta Janeilta
allative Janille Janeille
essive Janina Janeina
translative Janiksi Janeiksi
instructive Janein
abessive Janitta Janeitta
comitative Janeineen
Possessive forms of Jani (type risti)
possessor singular plural
1st person Janini Janimme
2nd person Janisi Janinne
3rd person Janinsa

Anagrams[edit]


Hungarian[edit]

Etymology[edit]

Clipping and -i diminutive of János (changing -á- to -a-).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈjɒni]
  • Hyphenation: Ja‧ni

Proper noun[edit]

Jani

  1. A diminutive of the male given name János.

Declension[edit]

Inflection (stem in long/high vowel, back harmony)
singular plural
nominative Jani Janik
accusative Janit Janikat
dative Janinak Janiknak
instrumental Janival Janikkal
causal-final Janiért Janikért
translative Janivá Janikká
terminative Janiig Janikig
essive-formal Janiként Janikként
essive-modal
inessive Janiban Janikban
superessive Janin Janikon
adessive Janinál Janiknál
illative Janiba Janikba
sublative Janira Janikra
allative Janihoz Janikhoz
elative Janiból Janikból
delative Janiról Janikról
ablative Janitól Janiktól
non-attributive
possessive - singular
Janié Janiké
non-attributive
possessive - plural
Janiéi Janikéi
Possessive forms of Jani
possessor single possession multiple possessions
1st person sing. Janim Janijaim
2nd person sing. Janid Janijaid
3rd person sing. Janija Janijai
1st person plural Janink Janijaink
2nd person plural Janitok Janijaitok
3rd person plural Janijuk Janijaik