loinen

Suomi

Loinen

Substantiivi

loinen (38)

1. (historia) Suomessa maaseudun tilattoman köyhälistön edustaja, joka eli toisen tuvassa, saunassa tai muissa tiloissa ja sai pääsääntöisesti elantonsa luontaistuotteina siten kuin isäntä parhaaksi katsoi antaa
2. (biologia) eliö, joka vastikkeetta syö toisten eliöiden kudoksia tai nesteitä ja siten aiheuttaa haittaa isäntäeliöilleen, parasiitti
3. (kuvaannollisesti) joku, joka elää muiden kustannuksella; joskus henkilöstä, joka saa toimeentulonsa verovaroista; toisinaan jokin kokonainen organisaatio, jonka toiminta kustannetaan verovaroista; käytetään jopa koko valtiosta, juutalaisesta väestöstä tai työnteon sijaan korkotuloilla elävästä kapitalistiluokasta

   Jos olet pienituloisille kateellinen niin heittäydy itse pienituloiseksi loiseksi.

   byrokraatti on pahimmillaan kuin parasiitti eli loinen

4. jokin joka kuluttaa resursseja antamatta hyötyä

   loisteho

Ääntäminen

• IPA: /ˈloi̯nen/, [ˈlʷo̞ine̞n]

• tavutus: loi‧nen

Etymologia

Johdos luo-vartalosta (luo, luona yms.): luo- + -inen. Sananmukaisesti sana tarkoittaa ”luona olevaa tai asuvaa”.

Käännökset

1. biologia

azeri: parazit bosnia: parazit m. englanti: parasite espanja: parásito m. kroaatti: nametnik m., parazit m. puola: pasożyt m. ranska: parasite m. romania: parazit m. ruotsi: parasit

saksa: Parasit m., Schmarotzer m. serbia: parazit, паразит m. sloveeni: parazit m. tšekki: parazit m. turkki: asalak unkari: élősködő, parazita uzbekki: parazit venäjä: паразит m.

Liittyvät sanat

• vapaamatkustaja
• vuokralainen

Synonyymit

• parasiitti

Vastakohdat

• isäntä
• isäntäeliö

Johdokset

• verbit: loisia

Yhdyssanat

loiseliö, loiseläin, loiseläjä, loishyönteinen, loiskasvi, loiskiehunta, loiskärpänen, loismato, loispistiäinen, loissairaus, loissieni, loistartunta, loistauti, loisteho, loisvirta, sisäloinen, suolistoloinen, ulkoloinen

Aiheesta muualla

• loinen Kielitoimiston sanakirjassa
• loinen Tieteen termipankissa