irtisanoa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From irti +‎ sanoa.

Verb[edit]

irtisanoa

  1. to lay off (to terminate employment by the employer for reasons not depending on the employee)
  2. to dismiss (to terminate employment by the employer for reasons depending on the employee)
  3. to fire, sack (slang verbs for any type of termination of employment by the employer)

Conjugation[edit]

Inflection of irtisanoa (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtisanon en irtisano 1st sing. olen irtisanonut en ole irtisanonut
2nd sing. irtisanot et irtisano 2nd sing. olet irtisanonut et ole irtisanonut
3rd sing. irtisanoo ei irtisano 3rd sing. on irtisanonut ei ole irtisanonut
1st plur. irtisanomme emme irtisano 1st plur. olemme irtisanoneet emme ole irtisanoneet
2nd plur. irtisanotte ette irtisano 2nd plur. olette irtisanoneet ette ole irtisanoneet
3rd plur. irtisanovat eivät irtisano 3rd plur. ovat irtisanoneet eivät ole irtisanoneet
passive irtisanotaan ei irtisanota passive on irtisanottu ei ole irtisanottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtisanoin en irtisanonut 1st sing. olin irtisanonut en ollut irtisanonut
2nd sing. irtisanoit et irtisanonut 2nd sing. olit irtisanonut et ollut irtisanonut
3rd sing. irtisanoi ei irtisanonut 3rd sing. oli irtisanonut ei ollut irtisanonut
1st plur. irtisanoimme emme irtisanoneet 1st plur. olimme irtisanoneet emme olleet irtisanoneet
2nd plur. irtisanoitte ette irtisanoneet 2nd plur. olitte irtisanoneet ette olleet irtisanoneet
3rd plur. irtisanoivat eivät irtisanoneet 3rd plur. olivat irtisanoneet eivät olleet irtisanoneet
passive irtisanottiin ei irtisanottu passive oli irtisanottu ei ollut irtisanottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtisanoisin en irtisanoisi 1st sing. olisin irtisanonut en olisi irtisanonut
2nd sing. irtisanoisit et irtisanoisi 2nd sing. olisit irtisanonut et olisi irtisanonut
3rd sing. irtisanoisi ei irtisanoisi 3rd sing. olisi irtisanonut ei olisi irtisanonut
1st plur. irtisanoisimme emme irtisanoisi 1st plur. olisimme irtisanoneet emme olisi irtisanoneet
2nd plur. irtisanoisitte ette irtisanoisi 2nd plur. olisitte irtisanoneet ette olisi irtisanoneet
3rd plur. irtisanoisivat eivät irtisanoisi 3rd plur. olisivat irtisanoneet eivät olisi irtisanoneet
passive irtisanottaisiin ei irtisanottaisi passive olisi irtisanottu ei olisi irtisanottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. irtisano älä irtisano 2nd sing. ole irtisanonut älä ole irtisanonut
3rd sing. irtisanokoon älköön irtisanoko 3rd sing. olkoon irtisanonut älköön olko irtisanonut
1st plur. irtisanokaamme älkäämme irtisanoko 1st plur. olkaamme irtisanoneet älkäämme olko irtisanoneet
2nd plur. irtisanokaa älkää irtisanoko 2nd plur. olkaa irtisanoneet älkää olko irtisanoneet
3rd plur. irtisanokoot älkööt irtisanoko 3rd plur. olkoot irtisanoneet älkööt olko irtisanoneet
passive irtisanottakoon älköön irtisanottako passive olkoon irtisanottu älköön olko irtisanottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtisanonen en irtisanone 1st sing. lienen irtisanonut en liene irtisanonut
2nd sing. irtisanonet et irtisanone 2nd sing. lienet irtisanonut et liene irtisanonut
3rd sing. irtisanonee ei irtisanone 3rd sing. lienee irtisanonut ei liene irtisanonut
1st plur. irtisanonemme emme irtisanone 1st plur. lienemme irtisanoneet emme liene irtisanoneet
2nd plur. irtisanonette ette irtisanone 2nd plur. lienette irtisanoneet ette liene irtisanoneet
3rd plur. irtisanonevat eivät irtisanone 3rd plur. lienevät irtisanoneet eivät liene irtisanoneet
passive irtisanottaneen ei irtisanottane passive lienee irtisanottu ei liene irtisanottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st irtisanoa present irtisanova irtisanottava
long 1st2 irtisanoakseen past irtisanonut irtisanottu
2nd inessive1 irtisanoessa irtisanottaessa agent1, 3 irtisanoma
instructive irtisanoen negative irtisanomaton
3rd inessive irtisanomassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative irtisanomasta
illative irtisanomaan
adessive irtisanomalla
abessive irtisanomatta
instructive irtisanoman irtisanottaman
4th nominative irtisanominen
partitive irtisanomista
5th2 irtisanomaisillaan

Synonyms[edit]