istua

Finnish

Etymology

From , related to Estonian istuma and Ludian ištuda.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈistuɑˣ/, [ˈis̠tuɑ̝(ʔ)]
• Hyphenation: is‧tu‧a

Verb

istua

1. (intransitive) to sit
2. (intransitive) to be a member in a board or similar

   Johannes Virolainen istui eduskunnassa peräti 42 vuotta.

   Johannes Virolainen was a member of parliament for as much as 42 years.

3. (intransitive, of clothes., etc, + allative) to suit (a person)
4. (transitive, + partitive) to be in jail, serve

Usage notes

• (be in jail): The object taken is the period of time served.

Conjugation

Inflection of istua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istun	en istu	1st sing.	olen istunut	en ole istunut
2nd sing.		istut	et istu	2nd sing.	olet istunut	et ole istunut
3rd sing.		istuu	ei istu	3rd sing.	on istunut	ei ole istunut
1st plur.		istumme	emme istu	1st plur.	olemme istuneet	emme ole istuneet
2nd plur.		istutte	ette istu	2nd plur.	olette istuneet	ette ole istuneet
3rd plur.		istuvat	eivät istu	3rd plur.	ovat istuneet	eivät ole istuneet
passive		istutaan	ei istuta	passive	on istuttu	ei ole istuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuin	en istunut	1st sing.	olin istunut	en ollut istunut
2nd sing.		istuit	et istunut	2nd sing.	olit istunut	et ollut istunut
3rd sing.		istui	ei istunut	3rd sing.	oli istunut	ei ollut istunut
1st plur.		istuimme	emme istuneet	1st plur.	olimme istuneet	emme olleet istuneet
2nd plur.		istuitte	ette istuneet	2nd plur.	olitte istuneet	ette olleet istuneet
3rd plur.		istuivat	eivät istuneet	3rd plur.	olivat istuneet	eivät olleet istuneet
passive		istuttiin	ei istuttu	passive	oli istuttu	ei ollut istuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuisin	en istuisi	1st sing.	olisin istunut	en olisi istunut
2nd sing.		istuisit	et istuisi	2nd sing.	olisit istunut	et olisi istunut
3rd sing.		istuisi	ei istuisi	3rd sing.	olisi istunut	ei olisi istunut
1st plur.		istuisimme	emme istuisi	1st plur.	olisimme istuneet	emme olisi istuneet
2nd plur.		istuisitte	ette istuisi	2nd plur.	olisitte istuneet	ette olisi istuneet
3rd plur.		istuisivat	eivät istuisi	3rd plur.	olisivat istuneet	eivät olisi istuneet
passive		istuttaisiin	ei istuttaisi	passive	olisi istuttu	ei olisi istuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		istu	älä istu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		istukoon	älköön istuko	3rd sing.	olkoon istunut	älköön olko istunut
1st plur.		istukaamme	älkäämme istuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		istukaa	älkää istuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		istukoot	älkööt istuko	3rd plur.	olkoot istuneet	älkööt olko istuneet
passive		istuttakoon	älköön istuttako	passive	olkoon istuttu	älköön olko istuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istunen	en istune	1st sing.	lienen istunut	en liene istunut
2nd sing.		istunet	et istune	2nd sing.	lienet istunut	et liene istunut
3rd sing.		istunee	ei istune	3rd sing.	lienee istunut	ei liene istunut
1st plur.		istunemme	emme istune	1st plur.	lienemme istuneet	emme liene istuneet
2nd plur.		istunette	ette istune	2nd plur.	lienette istuneet	ette liene istuneet
3rd plur.		istunevat	eivät istune	3rd plur.	lienevät istuneet	eivät liene istuneet
passive		istuttaneen	ei istuttane	passive	lienee istuttu	ei liene istuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		istua		present	istuva	istuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuakseni istuaksemme 2nd istuaksesi istuaksenne 3rd istuakseen istuaksensa		past	istunut	istuttu
2nd	inessive2	istuessa	istuttaessa	agent3	istuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuessani istuessamme 2nd istuessasi istuessanne 3rd istuessaan istuessansa		negative	istumaton
	instructive	istuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	istumassa	—
	elative	istumasta	—
	illative	istumaan	—
	adessive	istumalla	—
	abessive	istumatta	—
	instructive	istuman	istuttaman
4th4	verbal noun	istuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st istumaisillani istumaisillamme 2nd istumaisillasi istumaisillanne 3rd istumaisillaan istumaisillansa

Derived terms

• nouns: istuin, istuja, istunto
• verbs: istahtaa, istuttaa, istuutua

Related terms

• istukka

Anagrams

• astui, asuit, siuta, suita, sutia, uista

---

Ingrian

Verb

istua

1. sit