kohauttaa

Finnish

Etymology

koha- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkohɑutːɑːˣ/, [ˈko̞ɦɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): ko‧ha‧ut‧taa

Verb

kohauttaa (transitive, usually atelic)

1. to cause to murmur shortly, as an audience

   Puhuja kohautti yleisöään kuvailemalla keksittyjä yksityiskohtia intiaanien julmuuksista.

   The speaker caused a murmur among his audience by describing invented details of the atrocities of the Indians.

2. to shrug (one's shoulders); in Finnish always used in this sense with olkapäät (“shoulders”) (or its synonyms) and appropriate possessive suffix.

   Kun hän näki vian, hän vain kohautti olkapäitään ja alkoi korjata sitä.

   When he saw the problem, he just shrugged and started fixing it.

Conjugation

Inflection of kohauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohautan	en kohauta	1st sing.	olen kohauttanut	en ole kohauttanut
2nd sing.		kohautat	et kohauta	2nd sing.	olet kohauttanut	et ole kohauttanut
3rd sing.		kohauttaa	ei kohauta	3rd sing.	on kohauttanut	ei ole kohauttanut
1st plur.		kohautamme	emme kohauta	1st plur.	olemme kohauttaneet	emme ole kohauttaneet
2nd plur.		kohautatte	ette kohauta	2nd plur.	olette kohauttaneet	ette ole kohauttaneet
3rd plur.		kohauttavat	eivät kohauta	3rd plur.	ovat kohauttaneet	eivät ole kohauttaneet
passive		kohautetaan	ei kohauteta	passive	on kohautettu	ei ole kohautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohautin	en kohauttanut	1st sing.	olin kohauttanut	en ollut kohauttanut
2nd sing.		kohautit	et kohauttanut	2nd sing.	olit kohauttanut	et ollut kohauttanut
3rd sing.		kohautti	ei kohauttanut	3rd sing.	oli kohauttanut	ei ollut kohauttanut
1st plur.		kohautimme	emme kohauttaneet	1st plur.	olimme kohauttaneet	emme olleet kohauttaneet
2nd plur.		kohautitte	ette kohauttaneet	2nd plur.	olitte kohauttaneet	ette olleet kohauttaneet
3rd plur.		kohauttivat	eivät kohauttaneet	3rd plur.	olivat kohauttaneet	eivät olleet kohauttaneet
passive		kohautettiin	ei kohautettu	passive	oli kohautettu	ei ollut kohautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohauttaisin	en kohauttaisi	1st sing.	olisin kohauttanut	en olisi kohauttanut
2nd sing.		kohauttaisit	et kohauttaisi	2nd sing.	olisit kohauttanut	et olisi kohauttanut
3rd sing.		kohauttaisi	ei kohauttaisi	3rd sing.	olisi kohauttanut	ei olisi kohauttanut
1st plur.		kohauttaisimme	emme kohauttaisi	1st plur.	olisimme kohauttaneet	emme olisi kohauttaneet
2nd plur.		kohauttaisitte	ette kohauttaisi	2nd plur.	olisitte kohauttaneet	ette olisi kohauttaneet
3rd plur.		kohauttaisivat	eivät kohauttaisi	3rd plur.	olisivat kohauttaneet	eivät olisi kohauttaneet
passive		kohautettaisiin	ei kohautettaisi	passive	olisi kohautettu	ei olisi kohautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kohauta	älä kohauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kohauttakoon	älköön kohauttako	3rd sing.	olkoon kohauttanut	älköön olko kohauttanut
1st plur.		kohauttakaamme	älkäämme kohauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kohauttakaa	älkää kohauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kohauttakoot	älkööt kohauttako	3rd plur.	olkoot kohauttaneet	älkööt olko kohauttaneet
passive		kohautettakoon	älköön kohautettako	passive	olkoon kohautettu	älköön olko kohautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohauttanen	en kohauttane	1st sing.	lienen kohauttanut	en liene kohauttanut
2nd sing.		kohauttanet	et kohauttane	2nd sing.	lienet kohauttanut	et liene kohauttanut
3rd sing.		kohauttanee	ei kohauttane	3rd sing.	lienee kohauttanut	ei liene kohauttanut
1st plur.		kohauttanemme	emme kohauttane	1st plur.	lienemme kohauttaneet	emme liene kohauttaneet
2nd plur.		kohauttanette	ette kohauttane	2nd plur.	lienette kohauttaneet	ette liene kohauttaneet
3rd plur.		kohauttanevat	eivät kohauttane	3rd plur.	lienevät kohauttaneet	eivät liene kohauttaneet
passive		kohautettaneen	ei kohautettane	passive	lienee kohautettu	ei liene kohautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kohauttaa		present	kohauttava	kohautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kohauttaakseni kohauttaaksemme 2nd kohauttaaksesi kohauttaaksenne 3rd kohauttaakseen kohauttaaksensa		past	kohauttanut	kohautettu
2nd	inessive2	kohauttaessa	kohautettaessa	agent3	kohauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kohauttaessani kohauttaessamme 2nd kohauttaessasi kohauttaessanne 3rd kohauttaessaan kohauttaessansa		negative	kohauttamaton
	instructive	kohauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kohauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kohauttamassa	—
	elative	kohauttamasta	—
	illative	kohauttamaan	—
	adessive	kohauttamalla	—
	abessive	kohauttamatta	—
	instructive	kohauttaman	kohautettaman
4th4	verbal noun	kohauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kohauttamaisillani kohauttamaisillamme 2nd kohauttamaisillasi kohauttamaisillanne 3rd kohauttamaisillaan kohauttamaisillansa

Derived terms

• kohautella
• kohauttaminen
• kohautus

 

Further reading

• “kohauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• haukottaa