korppi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Korppi

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Borrowed from Old Swedish korper (compare Swedish korp), from Old Norse korpr.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkorpːi/, [ˈko̞rpːi]
  • Rhymes: -orpːi
  • Syllabification(key): korp‧pi

Noun[edit]

korppi

  1. common raven, Corvus corax.
  2. any raven
  3. (military slang) lance corporal

Declension[edit]

Inflection of korppi (Kotus type 5*B/risti, pp-p gradation)
nominative korppi korpit
genitive korpin korppien
partitive korppia korppeja
illative korppiin korppeihin
singular plural
nominative korppi korpit
accusative nom. korppi korpit
gen. korpin
genitive korpin korppien
partitive korppia korppeja
inessive korpissa korpeissa
elative korpista korpeista
illative korppiin korppeihin
adessive korpilla korpeilla
ablative korpilta korpeilta
allative korpille korpeille
essive korppina korppeina
translative korpiksi korpeiksi
abessive korpitta korpeitta
instructive korpein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of korppi (Kotus type 5*B/risti, pp-p gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative korppini korppini
accusative nom. korppini korppini
gen. korppini
genitive korppini korppieni
partitive korppiani korppejani
inessive korpissani korpeissani
elative korpistani korpeistani
illative korppiini korppeihini
adessive korpillani korpeillani
ablative korpiltani korpeiltani
allative korpilleni korpeilleni
essive korppinani korppeinani
translative korpikseni korpeikseni
abessive korpittani korpeittani
instructive
comitative korppeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative korppisi korppisi
accusative nom. korppisi korppisi
gen. korppisi
genitive korppisi korppiesi
partitive korppiasi korppejasi
inessive korpissasi korpeissasi
elative korpistasi korpeistasi
illative korppiisi korppeihisi
adessive korpillasi korpeillasi
ablative korpiltasi korpeiltasi
allative korpillesi korpeillesi
essive korppinasi korppeinasi
translative korpiksesi korpeiksesi
abessive korpittasi korpeittasi
instructive
comitative korppeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative korppimme korppimme
accusative nom. korppimme korppimme
gen. korppimme
genitive korppimme korppiemme
partitive korppiamme korppejamme
inessive korpissamme korpeissamme
elative korpistamme korpeistamme
illative korppiimme korppeihimme
adessive korpillamme korpeillamme
ablative korpiltamme korpeiltamme
allative korpillemme korpeillemme
essive korppinamme korppeinamme
translative korpiksemme korpeiksemme
abessive korpittamme korpeittamme
instructive
comitative korppeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative korppinne korppinne
accusative nom. korppinne korppinne
gen. korppinne
genitive korppinne korppienne
partitive korppianne korppejanne
inessive korpissanne korpeissanne
elative korpistanne korpeistanne
illative korppiinne korppeihinne
adessive korpillanne korpeillanne
ablative korpiltanne korpeiltanne
allative korpillenne korpeillenne
essive korppinanne korppeinanne
translative korpiksenne korpeiksenne
abessive korpittanne korpeittanne
instructive
comitative korppeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative korppinsa korppinsa
accusative nom. korppinsa korppinsa
gen. korppinsa
genitive korppinsa korppiensa
partitive korppiaan
korppiansa
korppejaan
korppejansa
inessive korpissaan
korpissansa
korpeissaan
korpeissansa
elative korpistaan
korpistansa
korpeistaan
korpeistansa
illative korppiinsa korppeihinsa
adessive korpillaan
korpillansa
korpeillaan
korpeillansa
ablative korpiltaan
korpiltansa
korpeiltaan
korpeiltansa
allative korpilleen
korpillensa
korpeilleen
korpeillensa
essive korppinaan
korppinansa
korppeinaan
korppeinansa
translative korpikseen
korpiksensa
korpeikseen
korpeiksensa
abessive korpittaan
korpittansa
korpeittaan
korpeittansa
instructive
comitative korppeineen
korppeinensa

Synonyms[edit]

Compounds[edit]

See also[edit]

Further reading[edit]

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

Ultimately from Swedish korp (raven), from Old Norse korpr. Cognates include Finnish korppi and Estonian korp.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

korppi

  1. A mythical being.

Declension[edit]

Declension of korppi (type 5/vahti, pp-p gradation)
singular plural
nominative korppi korpit
genitive korpin korppiin, korppiloin
partitive korppia korppija, korppiloja
illative korppii korppii, korppiloihe
inessive korpiis korppiis, korppilois
elative korpist korppiist, korppiloist
allative korpille korppiille, korppiloille
adessive korpiil korppiil, korppiloil
ablative korpilt korppiilt, korppiloilt
translative korpiks korppiiks, korppiloiks
essive korppinna, korppiin korppiinna, korppiloinna, korppiin, korppiloin
exessive1) korppint korppiint, korppiloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References[edit]

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 196