laajennus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: laa‧jen‧nus
  • IPA(key): [ˈlɑːjenːus]

Etymology 1[edit]

laajeta +‎ -us

Noun[edit]

laajennus

  1. An expansion, extension.
Declension[edit]
Inflection of laajennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative laajennus laajennukset
genitive laajennuksen laajennusten
laajennuksien
partitive laajennusta laajennuksia
illative laajennukseen laajennuksiin
singular plural
nominative laajennus laajennukset
accusative nom.? laajennus laajennukset
gen. laajennuksen
genitive laajennuksen laajennusten
laajennuksien
partitive laajennusta laajennuksia
inessive laajennuksessa laajennuksissa
elative laajennuksesta laajennuksista
illative laajennukseen laajennuksiin
adessive laajennuksella laajennuksilla
ablative laajennukselta laajennuksilta
allative laajennukselleˣ laajennuksilleˣ
essive laajennuksena laajennuksina
translative laajennukseksi laajennuksiksi
instructive laajennuksin
abessive laajennuksetta laajennuksitta
comitative laajennuksineen

Etymology 2[edit]

Verb[edit]

laajennus

  1. Second-person singular imperative present form of laajentua + the suffix -s.