murtaa

Finnish

Etymology

From , from Proto-Uralic *mura-.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmurtɑːˣ/, [ˈmurt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -urtɑː
• Syllabification^(key): mur‧taa

Verb

murtaa

1. (transitive) to break (to cause to end up in two or more pieces)

   Aion murtaa naamiosi.

   I am going to break your mask.

2. (transitive, medicine) Of a bone, to cause to crack under physical strain

   Älä yritä murtaa hänen niskaansa.

   Don't try to break his neck.

   Älä murra sormiasi koripallossa.

   Don't break your fingers playing basketball.

3. (transitive, tennis, ~ (syöttö)) to break
4. (transitive) to fragment (to break apart)
5. (transitive, ~ (tahto)) to break (to cause a person or animal to lose his/her/its will)

   Norsun tahto on murrettava ennen kuin sitä voi käyttää kantojuhtana.

   You have to break an elephant before you can use it as an animal of burden.

   Amerikka on käyttänyt monia kidutustapoja murtaakseen sotavankinsa.

   America has used many forms of torture to break their POWs.

Conjugation

Inflection of murtaa (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murran	en murra	1st sing.	olen murtanut	en ole murtanut
2nd sing.		murrat	et murra	2nd sing.	olet murtanut	et ole murtanut
3rd sing.		murtaa	ei murra	3rd sing.	on murtanut	ei ole murtanut
1st plur.		murramme	emme murra	1st plur.	olemme murtaneet	emme ole murtaneet
2nd plur.		murratte	ette murra	2nd plur.	olette murtaneet	ette ole murtaneet
3rd plur.		murtavat	eivät murra	3rd plur.	ovat murtaneet	eivät ole murtaneet
passive		murretaan	ei murreta	passive	on murrettu	ei ole murrettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mursin	en murtanut	1st sing.	olin murtanut	en ollut murtanut
2nd sing.		mursit	et murtanut	2nd sing.	olit murtanut	et ollut murtanut
3rd sing.		mursi	ei murtanut	3rd sing.	oli murtanut	ei ollut murtanut
1st plur.		mursimme	emme murtaneet	1st plur.	olimme murtaneet	emme olleet murtaneet
2nd plur.		mursitte	ette murtaneet	2nd plur.	olitte murtaneet	ette olleet murtaneet
3rd plur.		mursivat	eivät murtaneet	3rd plur.	olivat murtaneet	eivät olleet murtaneet
passive		murrettiin	ei murrettu	passive	oli murrettu	ei ollut murrettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murtaisin	en murtaisi	1st sing.	olisin murtanut	en olisi murtanut
2nd sing.		murtaisit	et murtaisi	2nd sing.	olisit murtanut	et olisi murtanut
3rd sing.		murtaisi	ei murtaisi	3rd sing.	olisi murtanut	ei olisi murtanut
1st plur.		murtaisimme	emme murtaisi	1st plur.	olisimme murtaneet	emme olisi murtaneet
2nd plur.		murtaisitte	ette murtaisi	2nd plur.	olisitte murtaneet	ette olisi murtaneet
3rd plur.		murtaisivat	eivät murtaisi	3rd plur.	olisivat murtaneet	eivät olisi murtaneet
passive		murrettaisiin	ei murrettaisi	passive	olisi murrettu	ei olisi murrettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		murra	älä murra	2nd sing.	—	—
3rd sing.		murtakoon	älköön murtako	3rd sing.	olkoon murtanut	älköön olko murtanut
1st plur.		murtakaamme	älkäämme murtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		murtakaa	älkää murtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		murtakoot	älkööt murtako	3rd plur.	olkoot murtaneet	älkööt olko murtaneet
passive		murrettakoon	älköön murrettako	passive	olkoon murrettu	älköön olko murrettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murtanen	en murtane	1st sing.	lienen murtanut	en liene murtanut
2nd sing.		murtanet	et murtane	2nd sing.	lienet murtanut	et liene murtanut
3rd sing.		murtanee	ei murtane	3rd sing.	lienee murtanut	ei liene murtanut
1st plur.		murtanemme	emme murtane	1st plur.	lienemme murtaneet	emme liene murtaneet
2nd plur.		murtanette	ette murtane	2nd plur.	lienette murtaneet	ette liene murtaneet
3rd plur.		murtanevat	eivät murtane	3rd plur.	lienevät murtaneet	eivät liene murtaneet
passive		murrettaneen	ei murrettane	passive	lienee murrettu	ei liene murrettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		murtaa		present	murtava	murrettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtaakseni murtaaksemme 2nd murtaaksesi murtaaksenne 3rd murtaakseen murtaaksensa		past	murtanut	murrettu
2nd	inessive2	murtaessa	murrettaessa	agent3	murtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtaessani murtaessamme 2nd murtaessasi murtaessanne 3rd murtaessaan murtaessansa		negative	murtamaton
	instructive	murtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form murtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	murtamassa	—
	elative	murtamasta	—
	illative	murtamaan	—
	adessive	murtamalla	—
	abessive	murtamatta	—
	instructive	murtaman	murrettaman
4th4	verbal noun	murtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtamaisillani murtamaisillamme 2nd murtamaisillasi murtamaisillanne 3rd murtamaisillaan murtamaisillansa

Synonyms

• (to cause to end up in two or more pieces): rikkoa, särkeä
• (to fragment): hajottaa, rikkoa, sirpaloida, särkeä
• (to break one's will): alistaa

Derived terms

• nouns: murre, murros, murto, muru
• verbs: reflexive murtautua, passive murtua
• idioms: murtaa leipä

Anagrams

• maarut, trauma

---

Ingrian

Etymology

From .

Verb

murtaa

1. to break