orja

See also: оря

Estonian

Noun

orja

1. genitive/partitive/illative singular of ori

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *orja (“slave, servant”), from Proto-Finno-Permic *orja, probably borrowed from Proto-Indo-Iranian *áryas (“Aryan”). Cognates include Estonian ori, Erzya уре (ure) and Udmurt вар (var).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈorjɑ/, [ˈo̞rjɑ̝]
• Rhymes: -orjɑ
• Syllabification^(key): or‧ja
• Hyphenation^(key): or‧ja

Noun

orja

1. slave

Declension

Inflection of orja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		orja	orjat
genitive		orjan	orjien
partitive		orjaa	orjia
illative		orjaan	orjiin
		singular	plural
nominative		orja	orjat
accusative	nom.	orja	orjat
	gen.	orjan
genitive		orjan	orjien orjain rare
partitive		orjaa	orjia
inessive		orjassa	orjissa
elative		orjasta	orjista
illative		orjaan	orjiin
adessive		orjalla	orjilla
ablative		orjalta	orjilta
allative		orjalle	orjille
essive		orjana	orjina
translative		orjaksi	orjiksi
abessive		orjatta	orjitta
instructive		—	orjin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of orja (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative orjani orjani accusative nom. orjani orjani gen. orjani genitive orjani orjieni orjaini rare partitive orjaani orjiani inessive orjassani orjissani elative orjastani orjistani illative orjaani orjiini adessive orjallani orjillani ablative orjaltani orjiltani allative orjalleni orjilleni essive orjanani orjinani translative orjakseni orjikseni abessive orjattani orjittani instructive — — comitative — orjineni second-person singular possessor singular plural nominative orjasi orjasi accusative nom. orjasi orjasi gen. orjasi genitive orjasi orjiesi orjaisi rare partitive orjaasi orjiasi inessive orjassasi orjissasi elative orjastasi orjistasi illative orjaasi orjiisi adessive orjallasi orjillasi ablative orjaltasi orjiltasi allative orjallesi orjillesi essive orjanasi orjinasi translative orjaksesi orjiksesi abessive orjattasi orjittasi instructive — — comitative — orjinesi first-person plural possessor singular plural nominative orjamme orjamme accusative nom. orjamme orjamme gen. orjamme genitive orjamme orjiemme orjaimme rare partitive orjaamme orjiamme inessive orjassamme orjissamme elative orjastamme orjistamme illative orjaamme orjiimme adessive orjallamme orjillamme ablative orjaltamme orjiltamme allative orjallemme orjillemme essive orjanamme orjinamme translative orjaksemme orjiksemme abessive orjattamme orjittamme instructive — — comitative — orjinemme second-person plural possessor singular plural nominative orjanne orjanne accusative nom. orjanne orjanne gen. orjanne genitive orjanne orjienne orjainne rare partitive orjaanne orjianne inessive orjassanne orjissanne elative orjastanne orjistanne illative orjaanne orjiinne adessive orjallanne orjillanne ablative orjaltanne orjiltanne allative orjallenne orjillenne essive orjananne orjinanne translative orjaksenne orjiksenne abessive orjattanne orjittanne instructive — — comitative — orjinenne third-person possessor singular plural nominative orjansa orjansa accusative nom. orjansa orjansa gen. orjansa genitive orjansa orjiensa orjainsa rare partitive orjaansa orjiaan orjiansa inessive orjassaan orjassansa orjissaan orjissansa elative orjastaan orjastansa orjistaan orjistansa illative orjaansa orjiinsa adessive orjallaan orjallansa orjillaan orjillansa ablative orjaltaan orjaltansa orjiltaan orjiltansa allative orjalleen orjallensa orjilleen orjillensa essive orjanaan orjanansa orjinaan orjinansa translative orjakseen orjaksensa orjikseen orjiksensa abessive orjattaan orjattansa orjittaan orjittansa instructive — — comitative — orjineen orjinensa

Derived terms

• orjailla
• orjallinen
• orjamainen
• orjatar
• orjuus
• orjuuttaa

compounds

• kaleeriorja
• maaorja
• muotiorja
• neekeriorja
• orjakauppa
• orjakauppias
• orjakone
• orjalaiva
• orjamarkkinat
• orjanlaakeri
• orjanomainen
• orjanomistaja
• orjanomistus
• orjanruusu
• orjantappura
• orjapiiskuri
• orjasalama
• orjatyö
• orjatyövoima
• palkkaorja
• seksiorja
• velkaorja

References

• Erzya уре: Álgu database
• Udmurt вар: Álgu database

Further reading

• “orja”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *orja. Cognates include Finnish orja and Estonian ori.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈorjɑ/, [ˈo̞ri]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈorjɑ/, [ˈo̞rjɑ]
• Rhymes: -orj, -orjɑ
• Hyphenation: or‧ja
• Homophone: ori

Noun

orja

1. servant

Declension

Declension of orja (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	orja	orjat
genitive	orjan	orjiin
partitive	orjaa	orjia
illative	orjaa	orjii
inessive	orjaas	orjiis
elative	orjast	orjist
allative	orjalle	orjille
adessive	orjaal	orjiil
ablative	orjalt	orjilt
translative	orjaks	orjiks
essive	orjanna, orjaan	orjinna, orjiin
exessive1)	orjant	orjint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Hyponyms

• palkanlaps

Derived terms

• orjalain
• orjamarja
• orjus

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 366