räkä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

An early borrowing from Proto-Germanic *hrēkan. Cognates include Estonian rögä, Old English hrāca, Old Norse hráki.

Noun[edit]

räkä

  1. snot (viscous)
  2. rheum, water (watery)
  3. (informal) saliva

Declension[edit]

Inflection of räkä (Kotus type 10/koira, k- gradation)
singular plural
nominative räkä räät
accusative nom.? räkä räät
gen. rään
genitive rään räkien
räkäinrare
partitive räkää räkiä
inessive räässä räissä
elative räästä räistä
illative räkään räkiin
adessive räällä räillä
ablative räältä räiltä
allative räälleˣ räilleˣ
essive räkänä räkinä
translative rääksi räiksi
instructive räin
abessive räättä räittä
comitative räkineen

Derived terms[edit]