sittua

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *sittudak, equivalent to sitta (“feces”) +‎ -ua. Cognates include dialectal Finnish sittua and Estonian sittuda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsitːuɑ/, [ˈs̠itːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsitːuɑ/, [ˈʃitːuɑ]
• Rhymes: -itːoː, -itːuɑ
• Hyphenation: sit‧tu‧a
• Homophone: sittoa

Verb

sittua

1. (intransitive) to defecate; to shit

Conjugation

Conjugation of sittua (type 1/ampua, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	situn	en situ	1st singular	oon sittunt, oon sittunut	en oo sittunt, en oo sittunut
2nd singular	situt	et situ	2nd singular	oot sittunt, oot sittunut	et oo sittunt, et oo sittunut
3rd singular	sittuu	ei situ	3rd singular	ono sittunt, ono sittunut	ei oo sittunt, ei oo sittunut
1st plural	situmma	emmä situ	1st plural	oomma sittuneet	emmä oo sittuneet
2nd plural	situtta	että situ	2nd plural	ootta sittuneet	että oo sittuneet
3rd plural	sittuut1), sittuvat2), situtaa	evät situ, ei situta	3rd plural	ovat sittuneet	evät oo sittuneet, ei oo situttu
impersonal	situtaa	ei situta	impersonal	ono situttu	ei oo situttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	situin	en sittunt, en sittunut	1st singular	olin sittunt, olin sittunut	en olt sittunt, en olt sittunut
2nd singular	situit	et sittunt, et sittunut	2nd singular	olit sittunt, olit sittunut	et olt sittunt, et olt sittunut
3rd singular	sittui	ei sittunt, ei sittunut	3rd singular	oli sittunt, oli sittunut	ei olt sittunt, ei olt sittunut
1st plural	situimma	emmä sittuneet	1st plural	olimma sittuneet	emmä olleet sittuneet
2nd plural	situitta	että sittuneet	2nd plural	olitta sittuneet	että olleet sittuneet
3rd plural	sittuit1), sittuivat2), situttii	evät sittuneet, ei situttu	3rd plural	olivat sittuneet	evät olleet sittuneet, ei olt situttu
impersonal	situttii	ei situttu	impersonal	oli situttu	ei olt situttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sittuisin	en sittuis	1st singular	olisin sittunt, olisin sittunut	en olis sittunt, en olis sittunut
2nd singular	sittuisit, sittuist1)	et sittuis	2nd singular	olisit sittunt, olisit sittunut	et olis sittunt, et olis sittunut
3rd singular	sittuis	ei sittuis	3rd singular	olis sittunt, olis sittunut	ei olis sittunt, ei olis sittunut
1st plural	sittuisimma	emmä sittuis	1st plural	olisimma sittuneet	emmä olis sittuneet
2nd plural	sittuisitta	että sittuis	2nd plural	olisitta sittuneet	että olis sittuneet
3rd plural	sittuisiit1), sittuisivat2), situttais	evät sittuis, ei situttais	3rd plural	olisivat sittuneet	evät olis sittuneet, ei olis situttu
impersonal	situttais	ei situttais	impersonal	olis situttu	ei olis situttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	situ	elä situ	2nd singular	oo sittunt, oo sittunut	elä oo sittunt, elä oo sittunut
3rd singular	sittukoo	elköö sittuko	3rd singular	olkoo sittunt, olkoo sittunut	elköö olko sittunt, elköö olko sittunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	sittukaa	elkää sittuko	2nd plural	olkaa sittuneet	elkää olko sittuneet
3rd plural	sittukoot	elkööt sittuko, elköö situttako	3rd plural	olkoot sittuneet	elkööt olko sittuneet, elköö olko situttu
impersonal	situttakkoo	elköö situttako	impersonal	olkoo situttu	elköö olko situttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	sittunen	en sittune
2nd singular	sittunet	et sittune
3rd singular	sittunoo	ei sittune
1st plural	sittunemma	emmä sittune
2nd plural	sittunetta	että sittune
3rd plural	sittunoot	evät sittune, ei situttane
impersonal	situttannoo	ei situttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		sittua	present	sittuva	situttava
2nd	inessive	sittujees	past	sittunt, sittunut	situttu
	instructive	sittuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (sittukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sittumaa
	inessive	sittumaas
	elative	sittumast
	abessive	sittumata
4th	nominative	sittumiin
	partitive	sittumista, sittumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 530

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *sittudak.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈsitːuɑ̯/, [ˈsʲitːuɑ̯]
• Rhymes: -itːuɑ̯
• Hyphenation: sit‧tua

Verb

sittua

1. to defecate, shit

Inflection

Conjugation of sittua (type II-1/kuttsua, tt-t gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	situn	en situ	1st singular	õõn sittunnu	en õõ sittunnu
2nd singular	situd	ed situ	2nd singular	õõd sittunnu	ed õõ sittunnu
3rd singular	situb	eb situ	3rd singular	on sittunnu	eb õõ sittunnu
1st plural	sitummõ	emmä situ	1st plural	öõmmõ sittunnu	emmä õõ sittunnu
2nd plural	situttõ	että situ	2nd plural	õõttõ sittunnu	että õõ sittunnu
3rd plural	situta	eväd situ	3rd plural	õlla situttu	eväd õõ situttu
impersonal	situta	eväd situ	impersonal	õlla situttu	eväd õõ situttu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sittuzin	en sittunnu	1st singular	õlin sittunnu	—
2nd singular	sittuzid	ed sittunnu	2nd singular	õlid sittunnu	—
3rd singular	sittu	eb sittunnu	3rd singular	õli sittunnu	—
1st plural	sittuzimmõ	emmä sittunnu	1st plural	õlimmõ sittunnu	—
2nd plural	sittuzittõ	että sittunnu	2nd plural	õlittõ sittunnu	—
3rd plural	situtti	eväd situttu	3rd plural	õlti situttu	—
impersonal	situtti	eväd situttu	impersonal	õlti situttu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sittuizin	en sittuizʹ	1st singular	õllõizin sittunnu	en õllõizʹ sittunnu
2nd singular	sittuizid	ed sittuizʹ	2nd singular	õllõizid sittunnu	ed õllõizʹ sittunnu
3rd singular	sittuizʹ	eb sittuizʹ	3rd singular	õllõizʹ sittunnu	eb õllõizʹ sittunnu
1st plural	sittuizimmõ	emmä sittuizʹ	1st plural	õllõizimmõ sittunnu	emmä õllõizʹ sittunnu
2nd plural	sittuizittõ	että sittuizʹ	2nd plural	õllõizittõ sittunnu	että õllõizʹ sittunnu
3rd plural	situttaizʹ	eväd situttaizʹ	3rd plural	õltaizʹ situttu	eväd õltaizʹ situttu
impersonal	situttaizʹ	eväd situttaizʹ	impersonal	õltaizʹ situttu	eväd õltaizʹ situttu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	situ	elä situ
3rd singular	sittugo	elko sittugo
1st plural	—	—
2nd plural	sittuga	elka sittuga
3rd plural	sittugod	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		sittua	present	sittujõ1)	—
2nd	illative	sittuma	past	sittunnu	situttu
	inessive	sittumõz	1) also used as the agent noun
	elative	sittumassõ
	abessive	sittumattõ

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “sittua”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn