syksy

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: syksy-

Finnish[edit]

(index sy)

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *süksü. Cognates include Estonian sügis, Northern Sami čakča, Hungarian ősz.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

season
Previous: kesä
Next: talvi

syksy

  1. autumn, fall

Declension[edit]

Inflection of syksy (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative syksy syksyt
genitive syksyn syksyjen
partitive syksyä syksyjä
illative syksyyn syksyihin
singular plural
nominative syksy syksyt
accusative nom. syksy syksyt
gen. syksyn
genitive syksyn syksyjen
partitive syksyä syksyjä
inessive syksyssä syksyissä
elative syksystä syksyistä
illative syksyyn syksyihin
adessive syksyllä syksyillä
ablative syksyltä syksyiltä
allative syksylle syksyille
essive syksynä syksyinä
translative syksyksi syksyiksi
instructive syksyin
abessive syksyttä syksyittä
comitative syksyineen

Derived terms[edit]

Related terms[edit]

See also[edit]