kesä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: kesa

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kesä, from PIE *h1es-en-. Cognate with Estonian kesa, Veps keza, Võro kesä.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

season
Previous: kevät
Next: syksy

kesä

  1. summer (season)
  2. (archaic) fallow

Declension[edit]

Inflection of kesä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kesä kesät
genitive kesän kesien
partitive kesää kesiä
illative kesään kesiin
singular plural
nominative kesä kesät
accusative nom. kesä kesät
gen. kesän
genitive kesän kesien
kesäinrare
partitive kesää kesiä
inessive kesässä kesissä
elative kesästä kesistä
illative kesään kesiin
adessive kesällä kesillä
ablative kesältä kesiltä
allative kesälle kesille
essive kesänä kesinä
translative kesäksi kesiksi
instructive kesin
abessive kesättä kesittä
comitative kesineen

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]

See also[edit]

Anagrams[edit]


Võro[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *kesä.

Noun[edit]

kesä (genitive kesä, partitive kessä)

  1. fallow

Inflection[edit]

This noun needs an inflection-table template.