vuodenaika

Finnish

Etymology

vuoden (“of year”, genitive) +‎ aika (“time”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯denˌɑi̯kɑ/, [ˈʋuo̞̯de̞nˌɑ̝i̯kɑ̝]
• Rhymes: -ɑikɑ
• Syllabification^(key): vuo‧den‧ai‧ka
• Hyphenation^(key): vuoden‧aika

Noun

vuodenaika

1. season (one of the four divisions of a year: spring, summer, autumn, or winter)
2. time of year, time of the year

Declension

Inflection of vuodenaika (Kotus type 9*/kala, ik–j gradation)
nominative		vuodenaika	vuodenajat
genitive		vuodenajan	vuodenaikojen
partitive		vuodenaikaa	vuodenaikoja
illative		vuodenaikaan	vuodenaikoihin
		singular	plural
nominative		vuodenaika	vuodenajat
accusative	nom.	vuodenaika	vuodenajat
	gen.	vuodenajan
genitive		vuodenajan	vuodenaikojen vuodenaikain rare
partitive		vuodenaikaa	vuodenaikoja
inessive		vuodenajassa	vuodenajoissa
elative		vuodenajasta	vuodenajoista
illative		vuodenaikaan	vuodenaikoihin
adessive		vuodenajalla	vuodenajoilla
ablative		vuodenajalta	vuodenajoilta
allative		vuodenajalle	vuodenajoille
essive		vuodenaikana	vuodenaikoina
translative		vuodenajaksi	vuodenajoiksi
abessive		vuodenajatta	vuodenajoitta
instructive		—	vuodenajoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vuodenaika (Kotus type 9*/kala, ik–j gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vuodenaikani vuodenaikani accusative nom. vuodenaikani vuodenaikani gen. vuodenaikani genitive vuodenaikani vuodenaikojeni vuodenaikaini rare partitive vuodenaikaani vuodenaikojani inessive vuodenajassani vuodenajoissani elative vuodenajastani vuodenajoistani illative vuodenaikaani vuodenaikoihini adessive vuodenajallani vuodenajoillani ablative vuodenajaltani vuodenajoiltani allative vuodenajalleni vuodenajoilleni essive vuodenaikanani vuodenaikoinani translative vuodenajakseni vuodenajoikseni abessive vuodenajattani vuodenajoittani instructive — — comitative — vuodenaikoineni second-person singular possessor singular plural nominative vuodenaikasi vuodenaikasi accusative nom. vuodenaikasi vuodenaikasi gen. vuodenaikasi genitive vuodenaikasi vuodenaikojesi vuodenaikaisi rare partitive vuodenaikaasi vuodenaikojasi inessive vuodenajassasi vuodenajoissasi elative vuodenajastasi vuodenajoistasi illative vuodenaikaasi vuodenaikoihisi adessive vuodenajallasi vuodenajoillasi ablative vuodenajaltasi vuodenajoiltasi allative vuodenajallesi vuodenajoillesi essive vuodenaikanasi vuodenaikoinasi translative vuodenajaksesi vuodenajoiksesi abessive vuodenajattasi vuodenajoittasi instructive — — comitative — vuodenaikoinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuodenaikamme vuodenaikamme accusative nom. vuodenaikamme vuodenaikamme gen. vuodenaikamme genitive vuodenaikamme vuodenaikojemme vuodenaikaimme rare partitive vuodenaikaamme vuodenaikojamme inessive vuodenajassamme vuodenajoissamme elative vuodenajastamme vuodenajoistamme illative vuodenaikaamme vuodenaikoihimme adessive vuodenajallamme vuodenajoillamme ablative vuodenajaltamme vuodenajoiltamme allative vuodenajallemme vuodenajoillemme essive vuodenaikanamme vuodenaikoinamme translative vuodenajaksemme vuodenajoiksemme abessive vuodenajattamme vuodenajoittamme instructive — — comitative — vuodenaikoinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuodenaikanne vuodenaikanne accusative nom. vuodenaikanne vuodenaikanne gen. vuodenaikanne genitive vuodenaikanne vuodenaikojenne vuodenaikainne rare partitive vuodenaikaanne vuodenaikojanne inessive vuodenajassanne vuodenajoissanne elative vuodenajastanne vuodenajoistanne illative vuodenaikaanne vuodenaikoihinne adessive vuodenajallanne vuodenajoillanne ablative vuodenajaltanne vuodenajoiltanne allative vuodenajallenne vuodenajoillenne essive vuodenaikananne vuodenaikoinanne translative vuodenajaksenne vuodenajoiksenne abessive vuodenajattanne vuodenajoittanne instructive — — comitative — vuodenaikoinenne third-person possessor singular plural nominative vuodenaikansa vuodenaikansa accusative nom. vuodenaikansa vuodenaikansa gen. vuodenaikansa genitive vuodenaikansa vuodenaikojensa vuodenaikainsa rare partitive vuodenaikaansa vuodenaikojaan vuodenaikojansa inessive vuodenajassaan vuodenajassansa vuodenajoissaan vuodenajoissansa elative vuodenajastaan vuodenajastansa vuodenajoistaan vuodenajoistansa illative vuodenaikaansa vuodenaikoihinsa adessive vuodenajallaan vuodenajallansa vuodenajoillaan vuodenajoillansa ablative vuodenajaltaan vuodenajaltansa vuodenajoiltaan vuodenajoiltansa allative vuodenajalleen vuodenajallensa vuodenajoilleen vuodenajoillensa essive vuodenaikanaan vuodenaikanansa vuodenaikoinaan vuodenaikoinansa translative vuodenajakseen vuodenajaksensa vuodenajoikseen vuodenajoiksensa abessive vuodenajattaan vuodenajattansa vuodenajoittaan vuodenajoittansa instructive — — comitative — vuodenaikoineen vuodenaikoinensa

Derived terms

• vuodenaikainen
• vuodenajoittain

compounds

• vuodenaikamasennus

See also

• kesä
• kevät
• kevätkesä
• kevättalvi
• syksy
• syyskesä
• syystalvi
• suvi
• talvi

Seasons in Finnish · vuodenajat (layout · text) · category
kevät (“spring”)	kesä (“summer”)	syksy (“autumn”)	talvi (“winter”)

Further reading

• “vuodenaika”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 4 July 2023