vuodenaika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

vuoden +‎ aika

Noun[edit]

vuodenaika

  1. season (quarter of year)

Declension[edit]

Inflection of vuodenaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative vuodenaika vuodenajat
genitive vuodenajan vuodenaikojen
partitive vuodenaikaa vuodenaikoja
illative vuodenaikaan vuodenaikoihin
singular plural
nominative vuodenaika vuodenajat
accusative nom.? vuodenaika vuodenajat
gen. vuodenajan
genitive vuodenajan vuodenaikojen
vuodenaikainrare
partitive vuodenaikaa vuodenaikoja
inessive vuodenajassa vuodenajoissa
elative vuodenajasta vuodenajoista
illative vuodenaikaan vuodenaikoihin
adessive vuodenajalla vuodenajoilla
ablative vuodenajalta vuodenajoilta
allative vuodenajalleˣ vuodenajoilleˣ
essive vuodenaikana vuodenaikoina
translative vuodenajaksi vuodenajoiksi
instructive vuodenajoin
abessive vuodenajatta vuodenajoitta
comitative vuodenaikoineen

See also[edit]