taiko

English

Etymology 1

Borrowed from Japanese 太鼓 (たいこ taiko), from (deprecated template usage) [etyl] Middle Chinese 太 (tʰàj "great") + 鼓 (kú "drum").

Noun

taiko (plural taikos)

1. (sumo) A traditional drum, beaten by yobidashi to announce the beginning of a tournament, and at the end of each day

2. 

   A taiko performance.

   (music) A Japanese drum or a performance of several drummers in an ensemble (also called kumi-daiko).

Etymology 2

Noun

taiko (plural taikos)

1. The Chatham Island taiko (Pterodroma magentae).
   • 2000, Errol Fuller, Extinct Birds, Oxford 2000, p. 61:

     The taiko, a gadfly petrel from the Chatham Islands near to New Zealand, was well known to islanders during the nineteenth century, being used by them as a food resource.

Anagrams

• Kiato

---

Finnish

Etymology

From Japanese 太鼓 (たいこ taiko).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑi̯ko/, [ˈt̪ɑ̝i̯ko̞]
• Hyphenation: tai‧ko

Noun

taiko

1. (music) taiko (instrument)

Declension

Inflection of taiko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		taiko	taikot
genitive		taikon	taikojen
partitive		taikoa	taikoja
illative		taikoon	taikoihin
		singular	plural
nominative		taiko	taikot
accusative	nom.	taiko	taikot
	gen.	taikon
genitive		taikon	taikojen
partitive		taikoa	taikoja
inessive		taikossa	taikoissa
elative		taikosta	taikoista
illative		taikoon	taikoihin
adessive		taikolla	taikoilla
ablative		taikolta	taikoilta
allative		taikolle	taikoille
essive		taikona	taikoina
translative		taikoksi	taikoiksi
abessive		taikotta	taikoitta
instructive		—	taikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of taiko (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative taikoni taikoni accusative nom. taikoni taikoni gen. taikoni genitive taikoni taikojeni partitive taikoani taikojani inessive taikossani taikoissani elative taikostani taikoistani illative taikooni taikoihini adessive taikollani taikoillani ablative taikoltani taikoiltani allative taikolleni taikoilleni essive taikonani taikoinani translative taikokseni taikoikseni abessive taikottani taikoittani instructive — — comitative — taikoineni second-person singular possessor singular plural nominative taikosi taikosi accusative nom. taikosi taikosi gen. taikosi genitive taikosi taikojesi partitive taikoasi taikojasi inessive taikossasi taikoissasi elative taikostasi taikoistasi illative taikoosi taikoihisi adessive taikollasi taikoillasi ablative taikoltasi taikoiltasi allative taikollesi taikoillesi essive taikonasi taikoinasi translative taikoksesi taikoiksesi abessive taikottasi taikoittasi instructive — — comitative — taikoinesi first-person plural possessor singular plural nominative taikomme taikomme accusative nom. taikomme taikomme gen. taikomme genitive taikomme taikojemme partitive taikoamme taikojamme inessive taikossamme taikoissamme elative taikostamme taikoistamme illative taikoomme taikoihimme adessive taikollamme taikoillamme ablative taikoltamme taikoiltamme allative taikollemme taikoillemme essive taikonamme taikoinamme translative taikoksemme taikoiksemme abessive taikottamme taikoittamme instructive — — comitative — taikoinemme second-person plural possessor singular plural nominative taikonne taikonne accusative nom. taikonne taikonne gen. taikonne genitive taikonne taikojenne partitive taikoanne taikojanne inessive taikossanne taikoissanne elative taikostanne taikoistanne illative taikoonne taikoihinne adessive taikollanne taikoillanne ablative taikoltanne taikoiltanne allative taikollenne taikoillenne essive taikonanne taikoinanne translative taikoksenne taikoiksenne abessive taikottanne taikoittanne instructive — — comitative — taikoinenne third-person possessor singular plural nominative taikonsa taikonsa accusative nom. taikonsa taikonsa gen. taikonsa genitive taikonsa taikojensa partitive taikoaan taikoansa taikojaan taikojansa inessive taikossaan taikossansa taikoissaan taikoissansa elative taikostaan taikostansa taikoistaan taikoistansa illative taikoonsa taikoihinsa adessive taikollaan taikollansa taikoillaan taikoillansa ablative taikoltaan taikoltansa taikoiltaan taikoiltansa allative taikolleen taikollensa taikoilleen taikoillensa essive taikonaan taikonansa taikoinaan taikoinansa translative taikokseen taikoksensa taikoikseen taikoiksensa abessive taikottaan taikottansa taikoittaan taikoittansa instructive — — comitative — taikoineen taikoinensa

Anagrams

• aktio, koati, koita, kotia, takoi, tokia

---

Woleaian

Etymology

From (deprecated template usage) [etyl] Japanese 太鼓 (たいこ taiko)

Noun

taiko

1. drum