tutka

Finnish

Etymology

Back-formation from tutkia (“to study”); coined by Finnish professor Lauri Hakulinen in 1945.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtutkɑ/, [ˈt̪ut̪kɑ̝]
• Rhymes: -utkɑ
• Syllabification^(key): tut‧ka
• Hyphenation^(key): tut‧ka

Noun

tutka

1. radar

Declension

Inflection of tutka (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		tutka	tutkat
genitive		tutkan	tutkien
partitive		tutkaa	tutkia
illative		tutkaan	tutkiin
		singular	plural
nominative		tutka	tutkat
accusative	nom.	tutka	tutkat
	gen.	tutkan
genitive		tutkan	tutkien tutkain rare
partitive		tutkaa	tutkia
inessive		tutkassa	tutkissa
elative		tutkasta	tutkista
illative		tutkaan	tutkiin
adessive		tutkalla	tutkilla
ablative		tutkalta	tutkilta
allative		tutkalle	tutkille
essive		tutkana	tutkina
translative		tutkaksi	tutkiksi
abessive		tutkatta	tutkitta
instructive		—	tutkin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tutka (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tutkani tutkani accusative nom. tutkani tutkani gen. tutkani genitive tutkani tutkieni tutkaini rare partitive tutkaani tutkiani inessive tutkassani tutkissani elative tutkastani tutkistani illative tutkaani tutkiini adessive tutkallani tutkillani ablative tutkaltani tutkiltani allative tutkalleni tutkilleni essive tutkanani tutkinani translative tutkakseni tutkikseni abessive tutkattani tutkittani instructive — — comitative — tutkineni second-person singular possessor singular plural nominative tutkasi tutkasi accusative nom. tutkasi tutkasi gen. tutkasi genitive tutkasi tutkiesi tutkaisi rare partitive tutkaasi tutkiasi inessive tutkassasi tutkissasi elative tutkastasi tutkistasi illative tutkaasi tutkiisi adessive tutkallasi tutkillasi ablative tutkaltasi tutkiltasi allative tutkallesi tutkillesi essive tutkanasi tutkinasi translative tutkaksesi tutkiksesi abessive tutkattasi tutkittasi instructive — — comitative — tutkinesi first-person plural possessor singular plural nominative tutkamme tutkamme accusative nom. tutkamme tutkamme gen. tutkamme genitive tutkamme tutkiemme tutkaimme rare partitive tutkaamme tutkiamme inessive tutkassamme tutkissamme elative tutkastamme tutkistamme illative tutkaamme tutkiimme adessive tutkallamme tutkillamme ablative tutkaltamme tutkiltamme allative tutkallemme tutkillemme essive tutkanamme tutkinamme translative tutkaksemme tutkiksemme abessive tutkattamme tutkittamme instructive — — comitative — tutkinemme second-person plural possessor singular plural nominative tutkanne tutkanne accusative nom. tutkanne tutkanne gen. tutkanne genitive tutkanne tutkienne tutkainne rare partitive tutkaanne tutkianne inessive tutkassanne tutkissanne elative tutkastanne tutkistanne illative tutkaanne tutkiinne adessive tutkallanne tutkillanne ablative tutkaltanne tutkiltanne allative tutkallenne tutkillenne essive tutkananne tutkinanne translative tutkaksenne tutkiksenne abessive tutkattanne tutkittanne instructive — — comitative — tutkinenne third-person possessor singular plural nominative tutkansa tutkansa accusative nom. tutkansa tutkansa gen. tutkansa genitive tutkansa tutkiensa tutkainsa rare partitive tutkaansa tutkiaan tutkiansa inessive tutkassaan tutkassansa tutkissaan tutkissansa elative tutkastaan tutkastansa tutkistaan tutkistansa illative tutkaansa tutkiinsa adessive tutkallaan tutkallansa tutkillaan tutkillansa ablative tutkaltaan tutkaltansa tutkiltaan tutkiltansa allative tutkalleen tutkallensa tutkilleen tutkillensa essive tutkanaan tutkanansa tutkinaan tutkinansa translative tutkakseen tutkaksensa tutkikseen tutkiksensa abessive tutkattaan tutkattansa tutkittaan tutkittansa instructive — — comitative — tutkineen tutkinensa

Derived terms

• tutkata

compounds

• dopplertutka
• ensiötutka
• homotutka
• lennonjohtotutka
• liikennetutka
• maalinosoitustutka
• maatutka
• nopeustutka
• parkkitutka
• peruutustutka
• pilvitutka
• pistoolitutka
• puututka
• pysäköintitutka
• sadetutka
• salamatutka
• suurtehotutka
• säätutka
• toisiotutka
• tulenjohtotutka
• tutka-aallot
• tutka-antenni
• tutka-asema
• tutkahakuinen
• tutkaheijastin
• tutkakatve
• tutkakuva
• tutkameteorologia
• tutkanilmaisin
• tutkanpaljastin
• tutkapanta
• tutkapari
• tutkasignaali
• tutkasäde
• tutkavalvonta
• tutkaverkko
• ukkostutka
• valotutka
• valvontatutka
• äänitutka

Further reading

• “tutka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Anagrams

• kutta, takut, tukat

Polish

Etymology

Etymology tree

German Tüte

Proto-Indo-European *-keh₂der.

Proto-Balto-Slavic *-kāˀ

Proto-Slavic *-ъka

Old Polish -ka

Polish -ka

Polish tutka

From German Tüte + Polish -ka.

Pronunciation

 

• IPA^(key): /ˈtut.ka/

• (Greater Poland):
  • (Chełmno-Dobrzyń) IPA^(key): [ˈtut.ka]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -utka
• Syllabification: tut‧ka

Noun

tutka f

1. (colloquial) paper funnel or cone
2. (colloquial) small tube or pipe

   Synonym: rurka

3. (colloquial, dated or dialectal, Chełmno-Dobrzyń) cylinder made from rolling paper

   Synonym: gilza

Declension

Declension of tutka

	singular	plural
nominative	tutka	tutki
genitive	tutki	tutek
dative	tutce	tutkom
accusative	tutkę	tutki
instrumental	tutką	tutkami
locative	tutce	tutkach
vocative	tutko	tutki

Further reading

• “tutka”, in Wielki słownik języka polskiego‎^[3] (in Polish), Instytut Języka Polskiego PAN
• “tutka”, in Polish dictionaries at PWN‎^[4] (in Polish)
• Antoni Krasnowolski (1879), “tutka”, in Album uczącéj się młodzieży polskiéj poświęcone Józefowi Ignacemu Kraszewskiemu z powodu jubileuszu jego pięćdziesięcioletniéj działalności literackiéj (in Polish), Lviv: Czytelni Akademickiéj Lwowskiéj; "Gaz. Narod." J. Dobrzańskiego i K. Gromana, Słowniczek prowincjalizmów zebranych w ziemi chełmińskiej i świeckiej, page 310