tylppä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

tylppä (comparative tylpempi, superlative tylpin)

  1. blunt (having a thick edge or point, as an instrument)

Declension[edit]

Inflection of tylppä (Kotus type 10/koira, pp-p gradation)
nominative tylppä tylpät
genitive tylpän tylppien
partitive tylppää tylppiä
illative tylppään tylppiin
singular plural
nominative tylppä tylpät
accusative nom. tylppä tylpät
gen. tylpän
genitive tylpän tylppien
tylppäinrare
partitive tylppää tylppiä
inessive tylpässä tylpissä
elative tylpästä tylpistä
illative tylppään tylppiin
adessive tylpällä tylpillä
ablative tylpältä tylpiltä
allative tylpälle tylpille
essive tylppänä tylppinä
translative tylpäksi tylpiksi
instructive tylpin
abessive tylpättä tylpittä
comitative tylppine

Derived terms[edit]