valtaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Noun[edit]

valtaus

  1. seizing, occupation, act of occupying sth, act of taking over sth

Declension[edit]

Inflection of valtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative valtaus valtaukset
genitive valtauksen valtausten
valtauksien
partitive valtausta valtauksia
illative valtaukseen valtauksiin
singular plural
nominative valtaus valtaukset
accusative nom. valtaus valtaukset
gen. valtauksen
genitive valtauksen valtausten
valtauksien
partitive valtausta valtauksia
inessive valtauksessa valtauksissa
elative valtauksesta valtauksista
illative valtaukseen valtauksiin
adessive valtauksella valtauksilla
ablative valtaukselta valtauksilta
allative valtaukselle valtauksille
essive valtauksena valtauksina
translative valtaukseksi valtauksiksi
instructive valtauksin
abessive valtauksetta valtauksitta
comitative valtauksineen

Compounds[edit]