vanhenoittaa

Ingrian

Etymology

From vanhen- +‎ -oittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑnenoi̯tːɑː/, [ˈʋɑne̞ˌno̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑnhenoi̯tːɑː/, [ˈʋɑnhe̞ˌno̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -oi̯tːɑː
• Hyphenation: van‧he‧noit‧taa

Verb

vanhenoittaa

1. Synonym of vanhentaa

Conjugation

Conjugation of vanhenoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vanhenoitan	en vanhenoita	1st singular	oon vanhenoittant, oon vanhenoittanut	en oo vanhenoittant, en oo vanhenoittanut
2nd singular	vanhenoitat	et vanhenoita	2nd singular	oot vanhenoittant, oot vanhenoittanut	et oo vanhenoittant, et oo vanhenoittanut
3rd singular	vanhenoittaa	ei vanhenoita	3rd singular	ono vanhenoittant, ono vanhenoittanut	ei oo vanhenoittant, ei oo vanhenoittanut
1st plural	vanhenoitamma	emmä vanhenoita	1st plural	oomma vanhenoittaneet	emmä oo vanhenoittaneet
2nd plural	vanhenoitatta	että vanhenoita	2nd plural	ootta vanhenoittaneet	että oo vanhenoittaneet
3rd plural	vanhenoittaat1), vanhenoittavat2), vanhenoitetaa	evät vanhenoita, ei vanhenoiteta	3rd plural	ovat vanhenoittaneet	evät oo vanhenoittaneet, ei oo vanhenoitettu
impersonal	vanhenoitetaa	ei vanhenoiteta	impersonal	ono vanhenoitettu	ei oo vanhenoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vanhenoitin	en vanhenoittant, en vanhenoittanut	1st singular	olin vanhenoittant, olin vanhenoittanut	en olt vanhenoittant, en olt vanhenoittanut
2nd singular	vanhenoitit	et vanhenoittant, et vanhenoittanut	2nd singular	olit vanhenoittant, olit vanhenoittanut	et olt vanhenoittant, et olt vanhenoittanut
3rd singular	vanhenoitti	ei vanhenoittant, ei vanhenoittanut	3rd singular	oli vanhenoittant, oli vanhenoittanut	ei olt vanhenoittant, ei olt vanhenoittanut
1st plural	vanhenoitimma	emmä vanhenoittaneet	1st plural	olimma vanhenoittaneet	emmä olleet vanhenoittaneet
2nd plural	vanhenoititta	että vanhenoittaneet	2nd plural	olitta vanhenoittaneet	että olleet vanhenoittaneet
3rd plural	vanhenoittiit1), vanhenoittivat2), vanhenoitettii	evät vanhenoittaneet, ei vanhenoitettu	3rd plural	olivat vanhenoittaneet	evät olleet vanhenoittaneet, ei olt vanhenoitettu
impersonal	vanhenoitettii	ei vanhenoitettu	impersonal	oli vanhenoitettu	ei olt vanhenoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vanhenoittaisin	en vanhenoittais	1st singular	olisin vanhenoittant, olisin vanhenoittanut	en olis vanhenoittant, en olis vanhenoittanut
2nd singular	vanhenoittaisit, vanhenoittaist1)	et vanhenoittais	2nd singular	olisit vanhenoittant, olisit vanhenoittanut	et olis vanhenoittant, et olis vanhenoittanut
3rd singular	vanhenoittais	ei vanhenoittais	3rd singular	olis vanhenoittant, olis vanhenoittanut	ei olis vanhenoittant, ei olis vanhenoittanut
1st plural	vanhenoittaisimma	emmä vanhenoittais	1st plural	olisimma vanhenoittaneet	emmä olis vanhenoittaneet
2nd plural	vanhenoittaisitta	että vanhenoittais	2nd plural	olisitta vanhenoittaneet	että olis vanhenoittaneet
3rd plural	vanhenoittaisiit1), vanhenoittaisivat2), vanhenoitettais	evät vanhenoittais, ei vanhenoitettais	3rd plural	olisivat vanhenoittaneet	evät olis vanhenoittaneet, ei olis vanhenoitettu
impersonal	vanhenoitettais	ei vanhenoitettais	impersonal	olis vanhenoitettu	ei olis vanhenoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vanhenoita	elä vanhenoita	2nd singular	oo vanhenoittant, oo vanhenoittanut	elä oo vanhenoittant, elä oo vanhenoittanut
3rd singular	vanhenoittakoo	elköö vanhenoittako	3rd singular	olkoo vanhenoittant, olkoo vanhenoittanut	elköö olko vanhenoittant, elköö olko vanhenoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vanhenoittakaa	elkää vanhenoittako	2nd plural	olkaa vanhenoittaneet	elkää olko vanhenoittaneet
3rd plural	vanhenoittakoot	elkööt vanhenoittako, elköö vanhenoitettako	3rd plural	olkoot vanhenoittaneet	elkööt olko vanhenoittaneet, elköö olko vanhenoitettu
impersonal	vanhenoitettakkoo	elköö vanhenoitettako	impersonal	olkoo vanhenoitettu	elköö olko vanhenoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vanhenoittanen	en vanhenoittane
2nd singular	vanhenoittanet	et vanhenoittane
3rd singular	vanhenoittanoo	ei vanhenoittane
1st plural	vanhenoittanemma	emmä vanhenoittane
2nd plural	vanhenoittanetta	että vanhenoittane
3rd plural	vanhenoittanoot	evät vanhenoittane, ei vanhenoitettane
impersonal	vanhenoitettannoo	ei vanhenoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vanhenoittaa	present	vanhenoittava	vanhenoitettava
2nd	inessive	vanhenoittajees	past	vanhenoittant, vanhenoittanut	vanhenoitettu
	instructive	vanhenoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vanhenoittakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vanhenoittamaa
	inessive	vanhenoittamaas
	elative	vanhenoittamast
	abessive	vanhenoittamata
4th	nominative	vanhenoittamiin
	partitive	vanhenoittamista, vanhenoittamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 639