veitsi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *väicci, from Proto-Finno-Ugric *wäŋćɜ; cognate to Hungarian vés (“chisel”).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋei̯tsi/, [ˈʋe̞i̯ts̠i]
  • Rhymes: -eitsi
  • Syllabification(key): veit‧si

Noun[edit]

veitsi

  1. knife (tool, weapon)
    Hyponyms: puukko, stiletti, tikari

Usage notes[edit]

veitsi tends to refer to a knife used as a tool rather than a weapon.

Declension[edit]

Inflection of veitsi (Kotus type 30/veitsi, no gradation)
nominative veitsi veitset
genitive veitsen veitsien
partitive veistä veitsiä
illative veitseen veitsiin
singular plural
nominative veitsi veitset
accusative nom. veitsi veitset
gen. veitsen
genitive veitsen veitsien
veistenrare
partitive veistä veitsiä
inessive veitsessä veitsissä
elative veitsestä veitsistä
illative veitseen veitsiin
adessive veitsellä veitsillä
ablative veitseltä veitsiltä
allative veitselle veitsille
essive veitsenä veitsinä
translative veitseksi veitsiksi
abessive veitsettä veitsittä
instructive — veitsin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of veitsi (type veitsi)
first-person singular possessor
singular plural
nominative veitseni veitseni
accusative nom. veitseni veitseni
gen. veitseni
genitive veitseni veitsieni
veistenirare
partitive veistäni veitsiäni
inessive veitsessäni veitsissäni
elative veitsestäni veitsistäni
illative veitseeni veitsiini
adessive veitselläni veitsilläni
ablative veitseltäni veitsiltäni
allative veitselleni veitsilleni
essive veitsenäni veitsinäni
translative veitsekseni veitsikseni
abessive veitsettäni veitsittäni
instructive — —
comitative — veitsineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative veitsesi veitsesi
accusative nom. veitsesi veitsesi
gen. veitsesi
genitive veitsesi veitsiesi
veistesirare
partitive veistäsi veitsiäsi
inessive veitsessäsi veitsissäsi
elative veitsestäsi veitsistäsi
illative veitseesi veitsiisi
adessive veitselläsi veitsilläsi
ablative veitseltäsi veitsiltäsi
allative veitsellesi veitsillesi
essive veitsenäsi veitsinäsi
translative veitseksesi veitsiksesi
abessive veitsettäsi veitsittäsi
instructive — —
comitative — veitsinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative veitsemme veitsemme
accusative nom. veitsemme veitsemme
gen. veitsemme
genitive veitsemme veitsiemme
veistemmerare
partitive veistämme veitsiämme
inessive veitsessämme veitsissämme
elative veitsestämme veitsistämme
illative veitseemme veitsiimme
adessive veitsellämme veitsillämme
ablative veitseltämme veitsiltämme
allative veitsellemme veitsillemme
essive veitsenämme veitsinämme
translative veitseksemme veitsiksemme
abessive veitsettämme veitsittämme
instructive — —
comitative — veitsinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative veitsenne veitsenne
accusative nom. veitsenne veitsenne
gen. veitsenne
genitive veitsenne veitsienne
veistennerare
partitive veistänne veitsiänne
inessive veitsessänne veitsissänne
elative veitsestänne veitsistänne
illative veitseenne veitsiinne
adessive veitsellänne veitsillänne
ablative veitseltänne veitsiltänne
allative veitsellenne veitsillenne
essive veitsenänne veitsinänne
translative veitseksenne veitsiksenne
abessive veitsettänne veitsittänne
instructive — —
comitative — veitsinenne
third-person possessor
singular plural
nominative veitsensä veitsensä
accusative nom. veitsensä veitsensä
gen. veitsensä
genitive veitsensä veitsiensä
veistensärare
partitive veistään
veistänsä 		veitsiään
veitsiänsä
inessive veitsessään
veitsessänsä 		veitsissään
veitsissänsä
elative veitsestään
veitsestänsä 		veitsistään
veitsistänsä
illative veitseensä veitsiinsä
adessive veitsellään
veitsellänsä 		veitsillään
veitsillänsä
ablative veitseltään
veitseltänsä 		veitsiltään
veitsiltänsä
allative veitselleen
veitsellensä 		veitsilleen
veitsillensä
essive veitsenään
veitsenänsä 		veitsinään
veitsinänsä
translative veitsekseen
veitseksensä 		veitsikseen
veitsiksensä
abessive veitsettään
veitsettänsä 		veitsittään
veitsittänsä
instructive — —
comitative — veitsineen
veitsinensä

Derived terms[edit]

See also[edit]

Further reading[edit]

Anagrams[edit]

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *väicci. Cognates include Finnish veitsi and dialectal Estonian veits.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

veitsi

  1. knife

Declension[edit]

Declension of veitsi (type 5/keeli, no gradation)
singular plural
nominative veitsi veitset
genitive veitsen veitsiin, veitsilöin
partitive veistä, veist veitsiä, veitsilöjä
illative veitsee veitsii, veitsilöihe
inessive veitsees veitsiis, veitsilöis
elative veitsest veitsist, veitsilöist
allative veitselle veitsille, veitsilöille
adessive veitseel veitsiil, veitsilöil
ablative veitselt veitsilt, veitsilöilt
translative veitseks veitsiks, veitsilöiks
essive veitsennä, veitseen veitsinnä, veitsilöinnä, veitsiin, veitsilöin
exessive1) veitsent veitsint, veitsilöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

References[edit]

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 28
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 651
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=veitsi&oldid=76556821"