puukko

See also: Puukko

English

A puukko with birch handle and full-length fuller

Etymology

Borrowed from Finnish puukko.

Noun

puukko (plural puukkos or puukot)

1. A type of sharp, pointed knife of Nordic heritage, with a short blade and flat back; normally worn in a sheath on the waist, and used for woodcrafts or as a hunting knife.

Quotations

• For quotations using this term, see Citations:puukko.

Translations

type of sharp, pointed knife of Nordic heritage

• Estonian: pussnuga (et), puss (et), soome puss
• Finnish: puukko (fi)
• German: Waldmesser n
• Japanese: プーッコ (pūkko), プッコ (pukko)
• Norwegian:

  Bokmål: tollekniv m

• Polish: finka (pl) f
• Russian: пу́укко (ru) m (púukko), фи́нский нож (ru) m (fínskij nož, literally “Finnish knife”) (more generic term), фи́нка (ru) f (fínka) (colloquial, more generic term)
• Ukrainian: фі́нський ніж m (fínsʹkyj niž, literally “Finnish knife”) (more generic term), фі́нка f (fínka) (colloquial, more generic term)
• Votic: puukko

Further reading

• puukko on Wikipedia.Wikipedia

Finnish

Etymology

puu (“wood”) +‎ -kko, referring to the wooden handle. Cognate with Ingrian puukko. Reinforced by (or alternatively from) Middle Low German pōk.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpuːkːo/, [ˈpuːkːo̞]
• Rhymes: -uːkːo
• Syllabification^(key): puuk‧ko
• Hyphenation^(key): puuk‧ko

Noun

puukko

1. knife, hunting knife

   Synonyms: see veitsi

   saada puukosta ― to get stabbed (literally, “to get (some) out of a knife”)

2. (specifically) puukko (type of knife)

Declension

Inflection of puukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)
nominative		puukko	puukot
genitive		puukon	puukkojen
partitive		puukkoa	puukkoja
illative		puukkoon	puukkoihin
		singular	plural
nominative		puukko	puukot
accusative	nom.	puukko	puukot
	gen.	puukon
genitive		puukon	puukkojen
partitive		puukkoa	puukkoja
inessive		puukossa	puukoissa
elative		puukosta	puukoista
illative		puukkoon	puukkoihin
adessive		puukolla	puukoilla
ablative		puukolta	puukoilta
allative		puukolle	puukoille
essive		puukkona	puukkoina
translative		puukoksi	puukoiksi
abessive		puukotta	puukoitta
instructive		—	puukoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of puukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative puukkoni puukkoni accusative nom. puukkoni puukkoni gen. puukkoni genitive puukkoni puukkojeni partitive puukkoani puukkojani inessive puukossani puukoissani elative puukostani puukoistani illative puukkooni puukkoihini adessive puukollani puukoillani ablative puukoltani puukoiltani allative puukolleni puukoilleni essive puukkonani puukkoinani translative puukokseni puukoikseni abessive puukottani puukoittani instructive — — comitative — puukkoineni second-person singular possessor singular plural nominative puukkosi puukkosi accusative nom. puukkosi puukkosi gen. puukkosi genitive puukkosi puukkojesi partitive puukkoasi puukkojasi inessive puukossasi puukoissasi elative puukostasi puukoistasi illative puukkoosi puukkoihisi adessive puukollasi puukoillasi ablative puukoltasi puukoiltasi allative puukollesi puukoillesi essive puukkonasi puukkoinasi translative puukoksesi puukoiksesi abessive puukottasi puukoittasi instructive — — comitative — puukkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative puukkomme puukkomme accusative nom. puukkomme puukkomme gen. puukkomme genitive puukkomme puukkojemme partitive puukkoamme puukkojamme inessive puukossamme puukoissamme elative puukostamme puukoistamme illative puukkoomme puukkoihimme adessive puukollamme puukoillamme ablative puukoltamme puukoiltamme allative puukollemme puukoillemme essive puukkonamme puukkoinamme translative puukoksemme puukoiksemme abessive puukottamme puukoittamme instructive — — comitative — puukkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative puukkonne puukkonne accusative nom. puukkonne puukkonne gen. puukkonne genitive puukkonne puukkojenne partitive puukkoanne puukkojanne inessive puukossanne puukoissanne elative puukostanne puukoistanne illative puukkoonne puukkoihinne adessive puukollanne puukoillanne ablative puukoltanne puukoiltanne allative puukollenne puukoillenne essive puukkonanne puukkoinanne translative puukoksenne puukoiksenne abessive puukottanne puukoittanne instructive — — comitative — puukkoinenne third-person possessor singular plural nominative puukkonsa puukkonsa accusative nom. puukkonsa puukkonsa gen. puukkonsa genitive puukkonsa puukkojensa partitive puukkoaan puukkoansa puukkojaan puukkojansa inessive puukossaan puukossansa puukoissaan puukoissansa elative puukostaan puukostansa puukoistaan puukoistansa illative puukkoonsa puukkoihinsa adessive puukollaan puukollansa puukoillaan puukoillansa ablative puukoltaan puukoltansa puukoiltaan puukoiltansa allative puukolleen puukollensa puukoilleen puukoillensa essive puukkonaan puukkonansa puukkoinaan puukkoinansa translative puukokseen puukoksensa puukoikseen puukoiksensa abessive puukottaan puukottansa puukoittaan puukoittansa instructive — — comitative — puukkoineen puukkoinensa

Derived terms

• puukoin ja puntarein
• puukottaa

compounds

• eräpuukko
• linkkupuukko
• mattopuukko
• metsästyspuukko
• puukkohippa
• puukkohippaset
• puukkojunkkari
• puukkopaja
• puukkosaha
• puukkoseppä
• puukkotappelu
• puukkotohtori
• puukkovyö
• puukonhaava
• puukonisku
• puukonpisto
• puukonterä
• puukontuppi
• tuppipuukko
• vuolupuukko
• väkipuukko

Further reading

• “puukko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Ingrian

Puukko.

Etymology

From puu (“wood”) +‎ -kko. Akin to Finnish puukko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpuːkːo/, [ˈpuːkːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpuːkːoi̯/, [ˈpuːkːo̞i̯]
• Rhymes: -uːkːo, -uːkːoi̯
• Hyphenation: puuk‧ko

Noun

puukko

1. hunting knife

Declension

Declension of puukko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	puukko	puukot
genitive	puukon	puukkoin, puukkoloin
partitive	puukkoa	puukkoja, puukkoloja
illative	puukkoo	puukkoi, puukkoloihe
inessive	puukoos	puukois, puukkolois
elative	puukost	puukoist, puukkoloist
allative	puukolle	puukoille, puukkoloille
adessive	puukool	puukoil, puukkoloil
ablative	puukolt	puukoilt, puukkoloilt
translative	puukoks	puukoiks, puukkoloiks
essive	puukkonna, puukkoon	puukkoinna, puukkoloinna, puukkoin, puukkoloin
exessive1)	puukkont	puukkoint, puukkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• puukkoveitsi

Derived terms

• puukkoveitsi

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 445

Votic

Etymology

Borrowed from Finnish puukko.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivčülä) IPA^(key): /ˈpuːkːo/, [ˈpuːkːo]
• Rhymes: -uːkːo
• Hyphenation: puuk‧ko

Noun

puukko

1. (Finnish) knife, puukko

Inflection

Declension of puukko (type II/võrkko, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	puukko	puukod
genitive	puuko	puukkojõ
partitive	puukkoa	puukkoit
illative	puukko, puukkosõ	puukkoisõ
inessive	puukoz	puukkoiz
elative	puukoss	puukkoiss
allative	puukollõ	puukkoillõ
adessive	puukoll	puukkoill
ablative	puukolt	puukkoilt
translative	puukossi	puukkoissi
'Standardized' inflection based on the Vaipooli dialects; see WT:AVOT. For dialectal differences between case endings, see Appendix:Votic dialects. *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “puukko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[2], 2nd edition, Tallinn