kauppa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ka)

Etymology[edit]

From a Germanic language, compare Old English ċēap and German Kauf, which in turn from Latin caupo.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

kauppa

  1. commerce, business, trade; (illegal) traffic
  2. buying and selling, trading, dealing
  3. deal, transaction, sale
  4. shop, store, market; grocery

Declension[edit]

Inflection of kauppa (Kotus type 9/kala, pp-p gradation)
nominative kauppa kaupat
genitive kaupan kauppojen
partitive kauppaa kauppoja
illative kauppaan kauppoihin
singular plural
nominative kauppa kaupat
accusative nom.? kauppa kaupat
gen. kaupan
genitive kaupan kauppojen
kauppainrare
partitive kauppaa kauppoja
inessive kaupassa kaupoissa
elative kaupasta kaupoista
illative kauppaan kauppoihin
adessive kaupalla kaupoilla
ablative kaupalta kaupoilta
allative kaupalleˣ kaupoilleˣ
essive kauppana kauppoina
translative kaupaksi kaupoiksi
instructive kaupoin
abessive kaupatta kaupoitta
comitative kauppoineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Related terms[edit]