valta

See also: välta

Asturian

Verb

(deprecated template usage) valta

1. inflection of valtar:
   1. third-person singular present indicative
   2. second-person singular imperative

---

Finnish

Etymology

From , borrowed from Proto-Germanic *waldą (“might, power, authority”) (compare Swedish våld, German Gewalt, Dutch geweld). Attested in the first New Testament in Finnish, Se Wsi Testamenti (1548) as walda.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑltɑ/, [ˈʋɑ̝l̪t̪ɑ̝]
• Rhymes: -ɑltɑ
• Syllabification^(key): val‧ta

Noun

valta

1. power, authority, rule

   veden vallassa = flooded, covered in water (literally: under the rule of water)

2. (in compounds) main, principal

   valtakatu = main street

   valtaväylä = mainstream

3. country, state, power

   Hän vakoili vieraan vallan hyväksi.

   He spied for a foreign power.

   Yhdysvallat = United States

   Itävalta (from German Österreich) = Austria

4. (religion) virtue (rank of angel)

Declension

Inflection of valta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
nominative		valta	vallat
genitive		vallan	valtojen
partitive		valtaa	valtoja
illative		valtaan	valtoihin
		singular	plural
nominative		valta	vallat
accusative	nom.	valta	vallat
	gen.	vallan
genitive		vallan	valtojen valtain rare
partitive		valtaa	valtoja
inessive		vallassa	valloissa
elative		vallasta	valloista
illative		valtaan	valtoihin
adessive		vallalla	valloilla
ablative		vallalta	valloilta
allative		vallalle	valloille
essive		valtana	valtoina
translative		vallaksi	valloiksi
abessive		vallatta	valloitta
instructive		—	valloin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of valta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative valtani valtani accusative nom. valtani valtani gen. valtani genitive valtani valtojeni valtaini rare partitive valtaani valtojani inessive vallassani valloissani elative vallastani valloistani illative valtaani valtoihini adessive vallallani valloillani ablative vallaltani valloiltani allative vallalleni valloilleni essive valtanani valtoinani translative vallakseni valloikseni abessive vallattani valloittani instructive — — comitative — valtoineni second-person singular possessor singular plural nominative valtasi valtasi accusative nom. valtasi valtasi gen. valtasi genitive valtasi valtojesi valtaisi rare partitive valtaasi valtojasi inessive vallassasi valloissasi elative vallastasi valloistasi illative valtaasi valtoihisi adessive vallallasi valloillasi ablative vallaltasi valloiltasi allative vallallesi valloillesi essive valtanasi valtoinasi translative vallaksesi valloiksesi abessive vallattasi valloittasi instructive — — comitative — valtoinesi first-person plural possessor singular plural nominative valtamme valtamme accusative nom. valtamme valtamme gen. valtamme genitive valtamme valtojemme valtaimme rare partitive valtaamme valtojamme inessive vallassamme valloissamme elative vallastamme valloistamme illative valtaamme valtoihimme adessive vallallamme valloillamme ablative vallaltamme valloiltamme allative vallallemme valloillemme essive valtanamme valtoinamme translative vallaksemme valloiksemme abessive vallattamme valloittamme instructive — — comitative — valtoinemme second-person plural possessor singular plural nominative valtanne valtanne accusative nom. valtanne valtanne gen. valtanne genitive valtanne valtojenne valtainne rare partitive valtaanne valtojanne inessive vallassanne valloissanne elative vallastanne valloistanne illative valtaanne valtoihinne adessive vallallanne valloillanne ablative vallaltanne valloiltanne allative vallallenne valloillenne essive valtananne valtoinanne translative vallaksenne valloiksenne abessive vallattanne valloittanne instructive — — comitative — valtoinenne third-person possessor singular plural nominative valtansa valtansa accusative nom. valtansa valtansa gen. valtansa genitive valtansa valtojensa valtainsa rare partitive valtaansa valtojaan valtojansa inessive vallassaan vallassansa valloissaan valloissansa elative vallastaan vallastansa valloistaan valloistansa illative valtaansa valtoihinsa adessive vallallaan vallallansa valloillaan valloillansa ablative vallaltaan vallaltansa valloiltaan valloiltansa allative vallalleen vallallensa valloilleen valloillensa essive valtanaan valtanansa valtoinaan valtoinansa translative vallakseen vallaksensa valloikseen valloiksensa abessive vallattaan vallattansa valloittaan valloittansa instructive — — comitative — valtoineen valtoinensa

Derived terms

• adjectives: vallaton, valtaisa, valtava
• nouns: valtikka, valtio, valtuus
• verbs: vallata, valloittaa

Compounds

• Itävalta
• kansanvalta
• lainkäyttövalta
• suurvalta
• tasavalta
• vaikutusvalta
• valtakunta
• valtameri
• valtaosa
• valtapiiri
• valtasuoni
• valtatie
• valtavirta
• väkivalta
• Yhdysvallat

Anagrams

• latva, lavat, valat

---

Ingrian

Etymology

From . Cognates include Finnish valta and Estonian vald.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑltɑ/
• Hyphenation: val‧ta

Noun

valta

1. power, might

Declension

Declension of valta (type 3/koira, lt-ll gradation)
	singular	plural
nominative	valta	vallat
genitive	vallan	valtiin
partitive	valtaa	valtia
illative	valtaa	valtii
inessive	vallaas	valliis
elative	vallast	vallist
allative	vallalle	vallille
adessive	vallaal	valliil
ablative	vallalt	vallilt
translative	vallaks	valliks
essive	valtanna, valtaan	valtinna, valtiin
exessive1)	valtant	valtint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 634