Rinne

See also: rinne

English

Etymology

Two main origins:

• Borrowed from Finnish Rinne, a topographic or ornamental surname from rinne (“slope”).
• Borrowed from German Rinne, a topographic surname from Middle High German rinne (“stream, spring; channel, pipe, groove”).

Proper noun

Rinne (plural Rinnes)

1. A surname.

Statistics

• According to the 2010 United States Census, Rinne is the 38050^th most common surname in the United States, belonging to 583 individuals. Rinne is most common among White (95.37%) individuals.

Further reading

• Hanks, Patrick, editor (2003), “Rinne”, in Dictionary of American Family Names, volume 3, New York City: Oxford University Press, →ISBN.

Estonian

Proper noun

Rinne (genitive [please provide], partitive [please provide])

1. a surname

Finnish

Etymology

< rinne

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrinːeˣ/, [ˈrinːe̞(ʔ)]
• Rhymes: -inːe
• Syllabification^(key): Rin‧ne

Proper noun

Rinne

1. a Finnish surname

Declension

Inflection of Rinne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)
nominative		Rinne	Rinteet
genitive		Rinteen	Rinteiden Rinteitten
partitive		Rinnettä	Rinteitä
illative		Rinteeseen	Rinteisiin Rinteihin
		singular	plural
nominative		Rinne	Rinteet
accusative	nom.	Rinne	Rinteet
	gen.	Rinteen
genitive		Rinteen	Rinteiden Rinteitten
partitive		Rinnettä	Rinteitä
inessive		Rinteessä	Rinteissä
elative		Rinteestä	Rinteistä
illative		Rinteeseen	Rinteisiin Rinteihin
adessive		Rinteellä	Rinteillä
ablative		Rinteeltä	Rinteiltä
allative		Rinteelle	Rinteille
essive		Rinteenä	Rinteinä
translative		Rinteeksi	Rinteiksi
abessive		Rinteettä	Rinteittä
instructive		—	Rintein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Rinne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Rinteeni Rinteeni accusative nom. Rinteeni Rinteeni gen. Rinteeni genitive Rinteeni Rinteideni Rinteitteni partitive Rinnettäni Rinteitäni inessive Rinteessäni Rinteissäni elative Rinteestäni Rinteistäni illative Rinteeseeni Rinteisiini Rinteihini adessive Rinteelläni Rinteilläni ablative Rinteeltäni Rinteiltäni allative Rinteelleni Rinteilleni essive Rinteenäni Rinteinäni translative Rinteekseni Rinteikseni abessive Rinteettäni Rinteittäni instructive — — comitative — Rinteineni second-person singular possessor singular plural nominative Rinteesi Rinteesi accusative nom. Rinteesi Rinteesi gen. Rinteesi genitive Rinteesi Rinteidesi Rinteittesi partitive Rinnettäsi Rinteitäsi inessive Rinteessäsi Rinteissäsi elative Rinteestäsi Rinteistäsi illative Rinteeseesi Rinteisiisi Rinteihisi adessive Rinteelläsi Rinteilläsi ablative Rinteeltäsi Rinteiltäsi allative Rinteellesi Rinteillesi essive Rinteenäsi Rinteinäsi translative Rinteeksesi Rinteiksesi abessive Rinteettäsi Rinteittäsi instructive — — comitative — Rinteinesi first-person plural possessor singular plural nominative Rinteemme Rinteemme accusative nom. Rinteemme Rinteemme gen. Rinteemme genitive Rinteemme Rinteidemme Rinteittemme partitive Rinnettämme Rinteitämme inessive Rinteessämme Rinteissämme elative Rinteestämme Rinteistämme illative Rinteeseemme Rinteisiimme Rinteihimme adessive Rinteellämme Rinteillämme ablative Rinteeltämme Rinteiltämme allative Rinteellemme Rinteillemme essive Rinteenämme Rinteinämme translative Rinteeksemme Rinteiksemme abessive Rinteettämme Rinteittämme instructive — — comitative — Rinteinemme second-person plural possessor singular plural nominative Rinteenne Rinteenne accusative nom. Rinteenne Rinteenne gen. Rinteenne genitive Rinteenne Rinteidenne Rinteittenne partitive Rinnettänne Rinteitänne inessive Rinteessänne Rinteissänne elative Rinteestänne Rinteistänne illative Rinteeseenne Rinteisiinne Rinteihinne adessive Rinteellänne Rinteillänne ablative Rinteeltänne Rinteiltänne allative Rinteellenne Rinteillenne essive Rinteenänne Rinteinänne translative Rinteeksenne Rinteiksenne abessive Rinteettänne Rinteittänne instructive — — comitative — Rinteinenne third-person possessor singular plural nominative Rinteensä Rinteensä accusative nom. Rinteensä Rinteensä gen. Rinteensä genitive Rinteensä Rinteidensä Rinteittensä partitive Rinnettään Rinnettänsä Rinteitään Rinteitänsä inessive Rinteessään Rinteessänsä Rinteissään Rinteissänsä elative Rinteestään Rinteestänsä Rinteistään Rinteistänsä illative Rinteeseensä Rinteisiinsä Rinteihinsä adessive Rinteellään Rinteellänsä Rinteillään Rinteillänsä ablative Rinteeltään Rinteeltänsä Rinteiltään Rinteiltänsä allative Rinteelleen Rinteellensä Rinteilleen Rinteillensä essive Rinteenään Rinteenänsä Rinteinään Rinteinänsä translative Rinteekseen Rinteeksensä Rinteikseen Rinteiksensä abessive Rinteettään Rinteettänsä Rinteittään Rinteittänsä instructive — — comitative — Rinteineen Rinteinensä

Statistics

• Rinne is the 163^rd most common surname in Finland, belonging to 4,248 individuals, according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

German

Etymology

From Old High German rinna.

Pronunciation

• Audio

  (file)

• Hyphenation: Rin‧ne

Noun

Rinne f (genitive Rinne, plural Rinnen, diminutive Rinnchen n)

1. groove
2. (bowling) gutter

Declension

Declension of Rinne [feminine]

	singular			plural
	indef.	def.	noun	def.	noun
nominative	eine	die	Rinne	die	Rinnen
genitive	einer	der	Rinne	der	Rinnen
dative	einer	der	Rinne	den	Rinnen
accusative	eine	die	Rinne	die	Rinnen

Further reading

• “Rinne” in Duden online

Irish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɾˠɪn̠ʲə/

Proper noun

na Rinne

1. genitive of Rinn