alanko

See also: Alanko

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑlɑŋko/, [ˈɑ̝lɑ̝ŋko̞]
• Rhymes: -ɑlɑŋko
• Syllabification^(key): a‧lan‧ko

Etymology 1

ala- +‎ -nko

Noun

alanko

1. lowland

Declension

Inflection of alanko (Kotus type 1*G/valo, nk-ng gradation)
nominative		alanko	alangot
genitive		alangon	alankojen
partitive		alankoa	alankoja
illative		alankoon	alankoihin
		singular	plural
nominative		alanko	alangot
accusative	nom.	alanko	alangot
	gen.	alangon
genitive		alangon	alankojen
partitive		alankoa	alankoja
inessive		alangossa	alangoissa
elative		alangosta	alangoista
illative		alankoon	alankoihin
adessive		alangolla	alangoilla
ablative		alangolta	alangoilta
allative		alangolle	alangoille
essive		alankona	alankoina
translative		alangoksi	alangoiksi
abessive		alangotta	alangoitta
instructive		—	alangoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of alanko (Kotus type 1*G/valo, nk-ng gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative alankoni alankoni accusative nom. alankoni alankoni gen. alankoni genitive alankoni alankojeni partitive alankoani alankojani inessive alangossani alangoissani elative alangostani alangoistani illative alankooni alankoihini adessive alangollani alangoillani ablative alangoltani alangoiltani allative alangolleni alangoilleni essive alankonani alankoinani translative alangokseni alangoikseni abessive alangottani alangoittani instructive — — comitative — alankoineni second-person singular possessor singular plural nominative alankosi alankosi accusative nom. alankosi alankosi gen. alankosi genitive alankosi alankojesi partitive alankoasi alankojasi inessive alangossasi alangoissasi elative alangostasi alangoistasi illative alankoosi alankoihisi adessive alangollasi alangoillasi ablative alangoltasi alangoiltasi allative alangollesi alangoillesi essive alankonasi alankoinasi translative alangoksesi alangoiksesi abessive alangottasi alangoittasi instructive — — comitative — alankoinesi first-person plural possessor singular plural nominative alankomme alankomme accusative nom. alankomme alankomme gen. alankomme genitive alankomme alankojemme partitive alankoamme alankojamme inessive alangossamme alangoissamme elative alangostamme alangoistamme illative alankoomme alankoihimme adessive alangollamme alangoillamme ablative alangoltamme alangoiltamme allative alangollemme alangoillemme essive alankonamme alankoinamme translative alangoksemme alangoiksemme abessive alangottamme alangoittamme instructive — — comitative — alankoinemme second-person plural possessor singular plural nominative alankonne alankonne accusative nom. alankonne alankonne gen. alankonne genitive alankonne alankojenne partitive alankoanne alankojanne inessive alangossanne alangoissanne elative alangostanne alangoistanne illative alankoonne alankoihinne adessive alangollanne alangoillanne ablative alangoltanne alangoiltanne allative alangollenne alangoillenne essive alankonanne alankoinanne translative alangoksenne alangoiksenne abessive alangottanne alangoittanne instructive — — comitative — alankoinenne third-person possessor singular plural nominative alankonsa alankonsa accusative nom. alankonsa alankonsa gen. alankonsa genitive alankonsa alankojensa partitive alankoaan alankoansa alankojaan alankojansa inessive alangossaan alangossansa alangoissaan alangoissansa elative alangostaan alangostansa alangoistaan alangoistansa illative alankoonsa alankoihinsa adessive alangollaan alangollansa alangoillaan alangoillansa ablative alangoltaan alangoltansa alangoiltaan alangoiltansa allative alangolleen alangollensa alangoilleen alangoillensa essive alankonaan alankonansa alankoinaan alankoinansa translative alangokseen alangoksensa alangoikseen alangoiksensa abessive alangottaan alangottansa alangoittaan alangoittansa instructive — — comitative — alankoineen alankoinensa

Derived terms

compounds

• alankoalue
• Alankomaat

 

Further reading

• “alanko”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

alanko

1. first-person singular present indicative of alkaa (with enclitic -ko)

Etymology 3

Noun

alanko

1. genitive singular of ala (with enclitic -ko)

Anagrams

• koalan, kolaan, kolana, lakona, lokaan, lokana, olkaan, olkana

Ingrian

Etymology

From ala- (“sub-”) +‎ -nko. Cognate with Finnish alanko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑlɑŋko/, [ˈɑɫɑŋkŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑlɑŋkoi̯/, [ˈɑɫɑŋɡ̊o̞i̯]
• Rhymes: -ɑlɑŋko, -ɑlɑŋkoi̯
• Hyphenation: a‧lan‧ko

Noun

alanko

1. Synonym of alanikko
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Karttaa ono merkitty kolt suurt alankoa: Itä-Europan, Läns-Siberin ja Turanan.

     On the map are marked three large lowlands: Eastern Europe, Western Siberia and Turan.

Declension

Declension of alanko (type 4/koivu, nk-ng gradation)
	singular	plural
nominative	alanko	alangot
genitive	alangon	alankoin, alankoloin
partitive	alankoa	alankoja, alankoloja
illative	alankoo	alankoihe, alankoloihe
inessive	alangoos	alangois, alankolois
elative	alangost	alangoist, alankoloist
allative	alangolle	alangoille, alankoloille
adessive	alangool	alangoil, alankoloil
ablative	alangolt	alangoilt, alankoloilt
translative	alangoks	alangoiks, alankoloiks
essive	alankonna, alankoon	alankoinna, alankoloinna, alankoin, alankoloin
exessive1)	alankont	alankoint, alankoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.