häilyä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
⁴⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd

inessive

häilymässä

—

elative

häilymästä

—

illative

häilymään

—

adessive

häilymällä

—

abessive

häilymättä

—

instructive

häilymän

häilyttämän

4th⁴

verbal noun

häilyminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	häilymäisilläni	häilymäisillämme
2nd	häilymäisilläsi	häilymäisillänne
3rd	häilymäisillään häilymäisillänsä

Derived terms

Anagrams

häälyi

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *häilüdäk. Cognates include Finnish häilyä and Estonian häilida.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhæi̯lyæ/, [ˈhæi̯lʲø̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈhæi̯lyæ/, [ˈhæi̯lyæ]
(Hevaha) IPA^(key): /ˈhæi̯lyæk/, [ˈhæi̯lyæɡ̊]
Rhymes: -æi̯løː, -æi̯lyæ
Hyphenation: häi‧ly‧ä

Verb

häilyä

(intransitive) to rock, swing

Conjugation

Conjugation of häilyä (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	häilyn	en häily	1st singular	oon häilynt, oon häilynyt	en oo häilynt, en oo häilynyt
2nd singular	häilyt	et häily	2nd singular	oot häilynt, oot häilynyt	et oo häilynt, et oo häilynyt
3rd singular	häilyy	ei häily	3rd singular	ono häilynt, ono häilynyt	ei oo häilynt, ei oo häilynyt
1st plural	häilymmä	emmä häily	1st plural	oomma häilyneet	emmä oo häilyneet
2nd plural	häilyttä	että häily	2nd plural	ootta häilyneet	että oo häilyneet
3rd plural	häilyyt¹⁾, häilyvät²⁾, häilytää	evät häily, ei häilytä	3rd plural	ovat häilyneet	evät oo häilyneet, ei oo häilytty
impersonal	häilytää	ei häilytä	impersonal	ono häilytty	ei oo häilytty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	häilyin	en häilynt, en häilynyt	1st singular	olin häilynt, olin häilynyt	en olt häilynt, en olt häilynyt
2nd singular	häilyit	et häilynt, et häilynyt	2nd singular	olit häilynt, olit häilynyt	et olt häilynt, et olt häilynyt
3rd singular	häilyi	ei häilynt, ei häilynyt	3rd singular	oli häilynt, oli häilynyt	ei olt häilynt, ei olt häilynyt
1st plural	häilyimmä	emmä häilyneet	1st plural	olimma häilyneet	emmä olleet häilyneet
2nd plural	häilyittä	että häilyneet	2nd plural	olitta häilyneet	että olleet häilyneet
3rd plural	häilyit¹⁾, häilyivät²⁾, häilyttii	evät häilyneet, ei häilytty	3rd plural	olivat häilyneet	evät olleet häilyneet, ei olt häilytty
impersonal	häilyttii	ei häilytty	impersonal	oli häilytty	ei olt häilytty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	häilyisin	en häilyis	1st singular	olisin häilynt, olisin häilynyt	en olis häilynt, en olis häilynyt
2nd singular	häilyisit, häilyist¹⁾	et häilyis	2nd singular	olisit häilynt, olisit häilynyt	et olis häilynt, et olis häilynyt
3rd singular	häilyis	ei häilyis	3rd singular	olis häilynt, olis häilynyt	ei olis häilynt, ei olis häilynyt
1st plural	häilyisimmä	emmä häilyis	1st plural	olisimma häilyneet	emmä olis häilyneet
2nd plural	häilyisittä	että häilyis	2nd plural	olisitta häilyneet	että olis häilyneet
3rd plural	häilyisiit¹⁾, häilyisivät²⁾, häilyttäis	evät häilyis, ei häilyttäis	3rd plural	olisivat häilyneet	evät olis häilyneet, ei olis häilytty
impersonal	häilyttäis	ei häilyttäis	impersonal	olis häilytty	ei olis häilytty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	häily	elä häily	2nd singular	oo häilynt, oo häilynyt	elä oo häilynt, elä oo häilynyt
3rd singular	häilyköö	elköö häilykö	3rd singular	olkoo häilynt, olkoo häilynyt	elköö olko häilynt, elköö olko häilynyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	häilykää	elkää häilykö	2nd plural	olkaa häilyneet	elkää olko häilyneet
3rd plural	häilykööt	elkööt häilykö, elköö häilyttäkö	3rd plural	olkoot häilyneet	elkööt olko häilyneet, elköö olko häilytty
impersonal	häilyttäkköö	elköö häilyttäkö	impersonal	olkoo häilytty	elköö olko häilytty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	häilynen	en häilyne
2nd singular	häilynet	et häilyne
3rd singular	häilynöö	ei häilyne
1st plural	häilynemmä	emmä häilyne
2nd plural	häilynettä	että häilyne
3rd plural	häilynööt	evät häilyne, ei häilyttäne
impersonal	häilyttännöö	ei häilyttäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		häilyä	present	häilyvä	häilyttävä
2nd	inessive	häilyjees	past	häilynt, häilynyt	häilytty
2nd	instructive	häilyen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (häilykää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	häilymää
	inessive	häilymääs
	elative	häilymäst
	abessive	häilymätä
4th	nominative	häilymiin
	partitive	häilymistä, häilymist

Synonyms

häylyä, horjua

Derived terms

häilyttää

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 79
Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 41

häilyä

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

References

Navigation menu

häilyä

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

References

Navigation menu

Search