huokua

Finnish

Etymology

From huoata +‎ -ua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯kuɑˣ/, [ˈhuo̞̯kuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uokuɑ
• Syllabification^(key): huo‧ku‧a

Verb

huokua (intransitive, transitive, usually atelic)

1. to exhale, emanate (to pass off in the form of vapour, to emit an odor etc.)

   Synonyms: henkiä, hönkiä, uhkia

   Suo huokuu myrkyllisiä höyryjä.

   The marsh exhales noxious vapors.

   Kukista huokuu tuoksua.

   Fragrance emanates from flowers.

2. (figuratively) to emanate, radiate

   Synonyms: henkiä, uhkua

   Hänen olemuksensa huokuu rauhallisuutta.

   Her presence radiates tranquility.

Conjugation

Inflection of huokua (Kotus type 52*D/sanoa, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoun	en huou	1st sing.	olen huokunut	en ole huokunut
2nd sing.		huout	et huou	2nd sing.	olet huokunut	et ole huokunut
3rd sing.		huokuu	ei huou	3rd sing.	on huokunut	ei ole huokunut
1st plur.		huoumme	emme huou	1st plur.	olemme huokuneet	emme ole huokuneet
2nd plur.		huoutte	ette huou	2nd plur.	olette huokuneet	ette ole huokuneet
3rd plur.		huokuvat	eivät huou	3rd plur.	ovat huokuneet	eivät ole huokuneet
passive		huoutaan	ei huouta	passive	on huouttu	ei ole huouttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huouin	en huokunut	1st sing.	olin huokunut	en ollut huokunut
2nd sing.		huouit	et huokunut	2nd sing.	olit huokunut	et ollut huokunut
3rd sing.		huokui	ei huokunut	3rd sing.	oli huokunut	ei ollut huokunut
1st plur.		huouimme	emme huokuneet	1st plur.	olimme huokuneet	emme olleet huokuneet
2nd plur.		huouitte	ette huokuneet	2nd plur.	olitte huokuneet	ette olleet huokuneet
3rd plur.		huokuivat	eivät huokuneet	3rd plur.	olivat huokuneet	eivät olleet huokuneet
passive		huouttiin	ei huouttu	passive	oli huouttu	ei ollut huouttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokuisin	en huokuisi	1st sing.	olisin huokunut	en olisi huokunut
2nd sing.		huokuisit	et huokuisi	2nd sing.	olisit huokunut	et olisi huokunut
3rd sing.		huokuisi	ei huokuisi	3rd sing.	olisi huokunut	ei olisi huokunut
1st plur.		huokuisimme	emme huokuisi	1st plur.	olisimme huokuneet	emme olisi huokuneet
2nd plur.		huokuisitte	ette huokuisi	2nd plur.	olisitte huokuneet	ette olisi huokuneet
3rd plur.		huokuisivat	eivät huokuisi	3rd plur.	olisivat huokuneet	eivät olisi huokuneet
passive		huouttaisiin	ei huouttaisi	passive	olisi huouttu	ei olisi huouttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huou	älä huou	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huokukoon	älköön huokuko	3rd sing.	olkoon huokunut	älköön olko huokunut
1st plur.		huokukaamme	älkäämme huokuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huokukaa	älkää huokuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huokukoot	älkööt huokuko	3rd plur.	olkoot huokuneet	älkööt olko huokuneet
passive		huouttakoon	älköön huouttako	passive	olkoon huouttu	älköön olko huouttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokunen	en huokune	1st sing.	lienen huokunut	en liene huokunut
2nd sing.		huokunet	et huokune	2nd sing.	lienet huokunut	et liene huokunut
3rd sing.		huokunee	ei huokune	3rd sing.	lienee huokunut	ei liene huokunut
1st plur.		huokunemme	emme huokune	1st plur.	lienemme huokuneet	emme liene huokuneet
2nd plur.		huokunette	ette huokune	2nd plur.	lienette huokuneet	ette liene huokuneet
3rd plur.		huokunevat	eivät huokune	3rd plur.	lienevät huokuneet	eivät liene huokuneet
passive		huouttaneen	ei huouttane	passive	lienee huouttu	ei liene huouttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huokua		present	huokuva	huouttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokuakseni huokuaksemme 2nd huokuaksesi huokuaksenne 3rd huokuakseen huokuaksensa		past	huokunut	huouttu
2nd	inessive2	huokuessa	huouttaessa	agent3	huokuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokuessani huokuessamme 2nd huokuessasi huokuessanne 3rd huokuessaan huokuessansa		negative	huokumaton
	instructive	huokuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huokumassa	—
	elative	huokumasta	—
	illative	huokumaan	—
	adessive	huokumalla	—
	abessive	huokumatta	—
	instructive	huokuman	huouttaman
4th4	verbal noun	huokuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokumaisillani huokumaisillamme 2nd huokumaisillasi huokumaisillanne 3rd huokumaisillaan huokumaisillansa

Derived terms

• huounta

Further reading

• “huokua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kuohua