ikä

See also: ika, ĩka, and -ika

Finnish

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *ikä, from Proto-Uralic *jikä, *ikä. Cognates include Estonian iga and Hungarian év.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈikæ/, [ˈik̟æ]
• Hyphenation: i‧kä

Noun

ikä

1. age
2. life
3. lifetime

Declension

Inflection of ikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)
nominative		ikä	iät
genitive		iän	ikien
partitive		ikää	ikiä
illative		ikään	ikiin
		singular	plural
nominative		ikä	iät
accusative	nom.	ikä	iät
	gen.	iän
genitive		iän	ikien ikäin rare
partitive		ikää	ikiä
inessive		iässä	i’issä
elative		iästä	i’istä
illative		ikään	ikiin
adessive		iällä	i’illä
ablative		iältä	i’iltä
allative		iälle	i’ille
essive		ikänä	ikinä
translative		iäksi	i’iksi
abessive		iättä	i’ittä
instructive		—	i’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ikäni ikäni accusative nom. ikäni ikäni gen. ikäni genitive ikäni ikieni ikäini rare partitive ikääni ikiäni inessive iässäni i’issäni elative iästäni i’istäni illative ikääni ikiini adessive iälläni i’illäni ablative iältäni i’iltäni allative iälleni i’illeni essive ikänäni ikinäni translative iäkseni i’ikseni abessive iättäni i’ittäni instructive — — comitative — ikineni second-person singular possessor singular plural nominative ikäsi ikäsi accusative nom. ikäsi ikäsi gen. ikäsi genitive ikäsi ikiesi ikäisi rare partitive ikääsi ikiäsi inessive iässäsi i’issäsi elative iästäsi i’istäsi illative ikääsi ikiisi adessive iälläsi i’illäsi ablative iältäsi i’iltäsi allative iällesi i’illesi essive ikänäsi ikinäsi translative iäksesi i’iksesi abessive iättäsi i’ittäsi instructive — — comitative — ikinesi first-person plural possessor singular plural nominative ikämme ikämme accusative nom. ikämme ikämme gen. ikämme genitive ikämme ikiemme ikäimme rare partitive ikäämme ikiämme inessive iässämme i’issämme elative iästämme i’istämme illative ikäämme ikiimme adessive iällämme i’illämme ablative iältämme i’iltämme allative iällemme i’illemme essive ikänämme ikinämme translative iäksemme i’iksemme abessive iättämme i’ittämme instructive — — comitative — ikinemme second-person plural possessor singular plural nominative ikänne ikänne accusative nom. ikänne ikänne gen. ikänne genitive ikänne ikienne ikäinne rare partitive ikäänne ikiänne inessive iässänne i’issänne elative iästänne i’istänne illative ikäänne ikiinne adessive iällänne i’illänne ablative iältänne i’iltänne allative iällenne i’illenne essive ikänänne ikinänne translative iäksenne i’iksenne abessive iättänne i’ittänne instructive — — comitative — ikinenne third-person possessor singular plural nominative ikänsä ikänsä accusative nom. ikänsä ikänsä gen. ikänsä genitive ikänsä ikiensä ikäinsä rare partitive ikäänsä ikiään ikiänsä inessive iässään iässänsä i’issään i’issänsä elative iästään iästänsä i’istään i’istänsä illative ikäänsä ikiinsä adessive iällään iällänsä i’illään i’illänsä ablative iältään iältänsä i’iltään i’iltänsä allative iälleen iällensä i’illeen i’illensä essive ikänään ikänänsä ikinään ikinänsä translative iäkseen iäksensä i’ikseen i’iksensä abessive iättään iättänsä i’ittään i’ittänsä instructive — — comitative — ikineen ikinensä

Also inflects in the rare -ti case similar to abessive: iäti.

Synonyms

• (life): elämä
• (lifetime): elinikä

Derived terms

• alaikäinen
• ikuinen

• ikäinen
• -ikäinen
• ikäys

• ikääntyä
• iäkäs
• iätön

• iätä
• yli-ikäinen

Compounds

compounds

• aikuisikä
• avioitumisikä
• elinikä
• eläkeikä
• eroamisikä
• hakkuuikä
• hedelmällisyysikä
• ihmisikä
• ikäero
• ikähyvitys
• ikäihminen
• ikäjakauma
• ikäjakautuma
• ikäjärjestys
• ikäkausi
• ikäkulu
• ikäkuulo
• ikälisä

• ikäloppu
• ikäluokitus
• ikäluokka
• ikämies
• ikäneito
• ikänäkö
• ikäpolvi
• ikäpuhemies
• ikäraja
• ikärakenne
• ikärasismi
• ikäryhmä
• ikäsyrjintä
• ikätoveri
• ikävuosi
• ikävähennys
• imemisikä
• imeväisikä
• iänmääritys

• kasvuikä
• kehitysikä
• keski-ikä
• kestoikä
• kouluikä
• kutsuntaikä
• kyselyikä
• käyttöikä
• lapsuusikä
• leikki-ikä
• loppuikä
• miehuusikä
• murrosikä
• naimaikä
• nuoruusikä
• oppivelvollisuusikä

• poikaikä
• rippikouluikä
• satuikä
• sikiöikä
• suojaikä
• synnytysikä
• teini-ikä
• tyttöikä
• työikä
• uhmaikä
• ukkoikä
• vanhuusikä
• vauvaikä
• virkaikä
• vähimmäisikä
• älykkyysikä

Related terms

• iankaikkinen
• iki-
• iäti

---

Ingrian

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *ikä, which is from Proto-Uralic *jikä (*ikä).

Noun

1. age

Declension

Declension of ikä (irregular)
	singular	plural
nominative	ikä	ikkiin
genitive	ikän	ikkiiä
partitive	ikkää	ikkii
illative	ikkää	ikiiz
inessive	ikääz	ikist
elative	ikäst	ikille
allative	ikälle	ikiil
adessive	ikääl	ikilt
ablative	ikält	ikiks
translative	ikäks	ikkiin
essive	ikkään	{{{23}}}
exessive1)	ikät	{{{24}}}
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

---

Karelian

Alternative forms

• igä

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *ikä, which is from Proto-Uralic *jikä (*ikä).

Noun

ikä (genitive [please provide], partitive [please provide])

1. age