jälki

See also: jälki-

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *jälki, from Proto-Uralic *jelkä (“trace”). Cognate with Estonian jälg and Hungarian jel.

Noun

jälki

1. trace

   Hän katosi jälkiä jättämättä.

   He vanished without a trace.

2. track

   jäniksenjäljet hangella

   hare tracks in snow

3. (in the plural) aftermath.

Declension

Inflection of jälki (Kotus type 7/ovi, k-j gradation)
nominative		jälki	jäljet
genitive		jäljen	jälkien
partitive		jälkeä	jälkiä
illative		jälkeen	jälkiin
		singular	plural
nominative		jälki	jäljet
accusative	nom.	jälki	jäljet
	gen.	jäljen
genitive		jäljen	jälkien
partitive		jälkeä	jälkiä
inessive		jäljessä	jäljissä
elative		jäljestä	jäljistä
illative		jälkeen	jälkiin
adessive		jäljellä	jäljillä
ablative		jäljeltä	jäljiltä
allative		jäljelle	jäljille
essive		jälkenä	jälkinä
translative		jäljeksi	jäljiksi
instructive		—	jäljin
abessive		jäljettä	jäljittä
comitative		—	jälkineen