kantata

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: kantáta and kantāta

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< kantti ‎(edge)

Verb[edit]

kantata

  1. (woodworking, colloquial) to edge (to furnish with an edge)
  2. (textile work, colloquial) to edge (to finish the edge of a cloth)
  3. (skiing) to edge (to ski on the edge of the ski as when cornering)

Conjugation[edit]

Inflection of kantata (Kotus type 73/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanttaan en kanttaa 1st sing. olen kantannut en ole kantannut
2nd sing. kanttaat et kanttaa 2nd sing. olet kantannut et ole kantannut
3rd sing. kanttaa ei kanttaa 3rd sing. on kantannut ei ole kantannut
1st plur. kanttaamme emme kanttaa 1st plur. olemme kantanneet emme ole kantanneet
2nd plur. kanttaatte ette kanttaa 2nd plur. olette kantanneet ette ole kantanneet
3rd plur. kanttaavat eivät kanttaa 3rd plur. ovat kantanneet eivät ole kantanneet
passive kantataan ei kantata passive on kantattu ei ole kantattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanttasin en kantannut 1st sing. olin kantannut en ollut kantannut
2nd sing. kanttasit et kantannut 2nd sing. olit kantannut et ollut kantannut
3rd sing. kanttasi ei kantannut 3rd sing. oli kantannut ei ollut kantannut
1st plur. kanttasimme emme kantanneet 1st plur. olimme kantanneet emme olleet kantanneet
2nd plur. kanttasitte ette kantanneet 2nd plur. olitte kantanneet ette olleet kantanneet
3rd plur. kanttasivat eivät kantanneet 3rd plur. olivat kantanneet eivät olleet kantanneet
passive kantattiin ei kantattu passive oli kantattu ei ollut kantattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanttaisin en kanttaisi 1st sing. olisin kantannut en olisi kantannut
2nd sing. kanttaisit et kanttaisi 2nd sing. olisit kantannut et olisi kantannut
3rd sing. kanttaisi ei kanttaisi 3rd sing. olisi kantannut ei olisi kantannut
1st plur. kanttaisimme emme kanttaisi 1st plur. olisimme kantanneet emme olisi kantanneet
2nd plur. kanttaisitte ette kanttaisi 2nd plur. olisitte kantanneet ette olisi kantanneet
3rd plur. kanttaisivat eivät kanttaisi 3rd plur. olisivat kantanneet eivät olisi kantanneet
passive kantattaisiin ei kantattaisi passive olisi kantattu ei olisi kantattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kanttaa älä kanttaa 2nd sing. ole kantannut älä ole kantannut
3rd sing. kantatkoon älköön kantatko 3rd sing. olkoon kantannut älköön olko kantannut
1st plur. kantatkaamme älkäämme kantatko 1st plur. olkaamme kantanneet älkäämme olko kantanneet
2nd plur. kantatkaa älkää kantatko 2nd plur. olkaa kantanneet älkää olko kantanneet
3rd plur. kantatkoot älkööt kantatko 3rd plur. olkoot kantanneet älkööt olko kantanneet
passive kantattakoon älköön kantattako passive olkoon kantattu älköön olko kantattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kantannen en kantanne 1st sing. lienen kantannut en liene kantannut
2nd sing. kantannet et kantanne 2nd sing. lienet kantannut et liene kantannut
3rd sing. kantannee ei kantanne 3rd sing. lienee kantannut ei liene kantannut
1st plur. kantannemme emme kantanne 1st plur. lienemme kantanneet emme liene kantanneet
2nd plur. kantannette ette kantanne 2nd plur. lienette kantanneet ette liene kantanneet
3rd plur. kantannevat eivät kantanne 3rd plur. lienevät kantanneet eivät liene kantanneet
passive kantattaneen ei kantattane passive lienee kantattu ei liene kantattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kantata present kanttaava kantattava
long 1st2 kantatakseen past kantannut kantattu
2nd inessive1 kantatessa kantattaessa agent1, 3 kanttaama
instructive kantaten negative kanttaamaton
3rd inessive kanttaamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kanttaamasta
illative kanttaamaan
adessive kanttaamalla
abessive kanttaamatta
instructive kanttaaman kantattaman
4th nominative kanttaaminen
partitive kanttaamista
5th2 kanttaamaisillaan

Synonyms[edit]

See also[edit]


Icelandic[edit]

Etymology[edit]

Borrowing from Italian cantata, from Latin cantāta, feminine past participle of cantō ‎(to sing).

Noun[edit]

kantata f ‎(genitive singular kantötu, nominative plural kantötur)

  1. (music) cantata

Declension[edit]


Ido[edit]

Verb[edit]

kantata

  1. present passive participle of kantar

Polish[edit]

Polish Wikipedia has an article on:

Wikipedia pl

Etymology[edit]

Borrowing from Italian cantata.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

kantata f

  1. (music) cantata

Declension[edit]