keitin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯tin/, [ˈk̟e̞i̯t̪in]
• Rhymes: -eitin
• Syllabification^(key): kei‧tin

Etymology 1

keittää (“to cook; brew (drinks)”) +‎ -in. Coined by Finnish author and priest Antero Warelius.

Noun

keitin

1. an appliance or utensil for cooking food or brewing drinks (with heat); cooker, etc.
   1. Ellipsis of kahvinkeitin (“coffee machine, coffeemaker”).
   2. Ellipsis of vedenkeitin (“electric kettle”).
   3. portable stove
2. (as modifier in compounds) cooking
3. digester (in process industry, a vessel in which chemical or biological reactions are carried out in elevated temperature)

Declension

Inflection of keitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		keitin	keittimet
genitive		keittimen	keittimien keitinten
partitive		keitintä	keittimiä
illative		keittimeen	keittimiin
		singular	plural
nominative		keitin	keittimet
accusative	nom.	keitin	keittimet
	gen.	keittimen
genitive		keittimen	keittimien keitinten
partitive		keitintä	keittimiä
inessive		keittimessä	keittimissä
elative		keittimestä	keittimistä
illative		keittimeen	keittimiin
adessive		keittimellä	keittimillä
ablative		keittimeltä	keittimiltä
allative		keittimelle	keittimille
essive		keittimenä	keittiminä
translative		keittimeksi	keittimiksi
abessive		keittimettä	keittimittä
instructive		—	keittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keittimeni keittimeni accusative nom. keittimeni keittimeni gen. keittimeni genitive keittimeni keittimieni keitinteni partitive keitintäni keittimiäni inessive keittimessäni keittimissäni elative keittimestäni keittimistäni illative keittimeeni keittimiini adessive keittimelläni keittimilläni ablative keittimeltäni keittimiltäni allative keittimelleni keittimilleni essive keittimenäni keittiminäni translative keittimekseni keittimikseni abessive keittimettäni keittimittäni instructive — — comitative — keittimineni second-person singular possessor singular plural nominative keittimesi keittimesi accusative nom. keittimesi keittimesi gen. keittimesi genitive keittimesi keittimiesi keitintesi partitive keitintäsi keittimiäsi inessive keittimessäsi keittimissäsi elative keittimestäsi keittimistäsi illative keittimeesi keittimiisi adessive keittimelläsi keittimilläsi ablative keittimeltäsi keittimiltäsi allative keittimellesi keittimillesi essive keittimenäsi keittiminäsi translative keittimeksesi keittimiksesi abessive keittimettäsi keittimittäsi instructive — — comitative — keittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative keittimemme keittimemme accusative nom. keittimemme keittimemme gen. keittimemme genitive keittimemme keittimiemme keitintemme partitive keitintämme keittimiämme inessive keittimessämme keittimissämme elative keittimestämme keittimistämme illative keittimeemme keittimiimme adessive keittimellämme keittimillämme ablative keittimeltämme keittimiltämme allative keittimellemme keittimillemme essive keittimenämme keittiminämme translative keittimeksemme keittimiksemme abessive keittimettämme keittimittämme instructive — — comitative — keittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative keittimenne keittimenne accusative nom. keittimenne keittimenne gen. keittimenne genitive keittimenne keittimienne keitintenne partitive keitintänne keittimiänne inessive keittimessänne keittimissänne elative keittimestänne keittimistänne illative keittimeenne keittimiinne adessive keittimellänne keittimillänne ablative keittimeltänne keittimiltänne allative keittimellenne keittimillenne essive keittimenänne keittiminänne translative keittimeksenne keittimiksenne abessive keittimettänne keittimittänne instructive — — comitative — keittiminenne third-person possessor singular plural nominative keittimensä keittimensä accusative nom. keittimensä keittimensä gen. keittimensä genitive keittimensä keittimiensä keitintensä partitive keitintään keitintänsä keittimiään keittimiänsä inessive keittimessään keittimessänsä keittimissään keittimissänsä elative keittimestään keittimestänsä keittimistään keittimistänsä illative keittimeensä keittimiinsä adessive keittimellään keittimellänsä keittimillään keittimillänsä ablative keittimeltään keittimeltänsä keittimiltään keittimiltänsä allative keittimelleen keittimellensä keittimilleen keittimillensä essive keittimenään keittimenänsä keittiminään keittiminänsä translative keittimekseen keittimeksensä keittimikseen keittimiksensä abessive keittimettään keittimettänsä keittimittään keittimittänsä instructive — — comitative — keittimineen keittiminensä

Derived terms

compounds

• bitumikeitin
• espressokeitin
• friteerauskeitin
• höyrykeitin
• ilmafriteerauskeitin
• ilmakeitin
• kaasukeitin
• kahvinkeitin
• keitinlasi
• keitinliemi
• keitinperuna
• keitinpiirakka
• keitinpiiras
• keitinrasva
• keitinselkä
• keitinvesi
• kenttäkeitin
• kiertoilmakeitin
• monitoimikeitin
• munankeitin
• nestekaasukeitin
• painekeitin
• priimuskeitin
• rasvakeitin
• retkikeitin
• riisikeitin
• riisinkeitin
• sellukeitin
• spriikeitin
• sähkökeitin
• teekeitin
• teenkeitin
• uppokeitin
• vedenkeitin
• öljykeitin

 

Further reading

• “keitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

keitin

1. first-person singular past indicative of keittää

Anagrams

• itkien