kiusata

Finnish

Etymology

From (compare Estonian kiusama, Karelian kiusata, Livonian kiuzõ, kiuvzõ, Votic tšiuzata), borrowed from Proto-Germanic *keusaną (compare Gothic 𐌺𐌹𐌿𐍃𐌰𐌽 (kiusan, “to test, to prove”)).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiu̯sɑtɑˣ/, [ˈk̟iu̯s̠ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iusɑtɑ
• Syllabification^(key): kiu‧sa‧ta

Verb

kiusata

1. (transitive, + partitive) to tease (playfully); to pester
2. (transitive, + partitive) to badger
3. (transitive, + partitive) to bully, pick on
4. (transitive, + partitive) to bother, irritate, trouble, nag at, bug, vex
5. (transitive, religion, + partitive) to tempt

Conjugation

Inflection of kiusata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusaan	en kiusaa	1st sing.	olen kiusannut	en ole kiusannut
2nd sing.		kiusaat	et kiusaa	2nd sing.	olet kiusannut	et ole kiusannut
3rd sing.		kiusaa	ei kiusaa	3rd sing.	on kiusannut	ei ole kiusannut
1st plur.		kiusaamme	emme kiusaa	1st plur.	olemme kiusanneet	emme ole kiusanneet
2nd plur.		kiusaatte	ette kiusaa	2nd plur.	olette kiusanneet	ette ole kiusanneet
3rd plur.		kiusaavat	eivät kiusaa	3rd plur.	ovat kiusanneet	eivät ole kiusanneet
passive		kiusataan	ei kiusata	passive	on kiusattu	ei ole kiusattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusasin	en kiusannut	1st sing.	olin kiusannut	en ollut kiusannut
2nd sing.		kiusasit	et kiusannut	2nd sing.	olit kiusannut	et ollut kiusannut
3rd sing.		kiusasi	ei kiusannut	3rd sing.	oli kiusannut	ei ollut kiusannut
1st plur.		kiusasimme	emme kiusanneet	1st plur.	olimme kiusanneet	emme olleet kiusanneet
2nd plur.		kiusasitte	ette kiusanneet	2nd plur.	olitte kiusanneet	ette olleet kiusanneet
3rd plur.		kiusasivat	eivät kiusanneet	3rd plur.	olivat kiusanneet	eivät olleet kiusanneet
passive		kiusattiin	ei kiusattu	passive	oli kiusattu	ei ollut kiusattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusaisin	en kiusaisi	1st sing.	olisin kiusannut	en olisi kiusannut
2nd sing.		kiusaisit	et kiusaisi	2nd sing.	olisit kiusannut	et olisi kiusannut
3rd sing.		kiusaisi	ei kiusaisi	3rd sing.	olisi kiusannut	ei olisi kiusannut
1st plur.		kiusaisimme	emme kiusaisi	1st plur.	olisimme kiusanneet	emme olisi kiusanneet
2nd plur.		kiusaisitte	ette kiusaisi	2nd plur.	olisitte kiusanneet	ette olisi kiusanneet
3rd plur.		kiusaisivat	eivät kiusaisi	3rd plur.	olisivat kiusanneet	eivät olisi kiusanneet
passive		kiusattaisiin	ei kiusattaisi	passive	olisi kiusattu	ei olisi kiusattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiusaa	älä kiusaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiusatkoon	älköön kiusatko	3rd sing.	olkoon kiusannut	älköön olko kiusannut
1st plur.		kiusatkaamme	älkäämme kiusatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiusatkaa	älkää kiusatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiusatkoot	älkööt kiusatko	3rd plur.	olkoot kiusanneet	älkööt olko kiusanneet
passive		kiusattakoon	älköön kiusattako	passive	olkoon kiusattu	älköön olko kiusattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiusannen	en kiusanne	1st sing.	lienen kiusannut	en liene kiusannut
2nd sing.		kiusannet	et kiusanne	2nd sing.	lienet kiusannut	et liene kiusannut
3rd sing.		kiusannee	ei kiusanne	3rd sing.	lienee kiusannut	ei liene kiusannut
1st plur.		kiusannemme	emme kiusanne	1st plur.	lienemme kiusanneet	emme liene kiusanneet
2nd plur.		kiusannette	ette kiusanne	2nd plur.	lienette kiusanneet	ette liene kiusanneet
3rd plur.		kiusannevat	eivät kiusanne	3rd plur.	lienevät kiusanneet	eivät liene kiusanneet
passive		kiusattaneen	ei kiusattane	passive	lienee kiusattu	ei liene kiusattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiusata		present	kiusaava	kiusattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiusatakseni kiusataksemme 2nd kiusataksesi kiusataksenne 3rd kiusatakseen kiusataksensa		past	kiusannut	kiusattu
2nd	inessive2	kiusatessa	kiusattaessa	agent3	kiusaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiusatessani kiusatessamme 2nd kiusatessasi kiusatessanne 3rd kiusatessaan kiusatessansa		negative	kiusaamaton
	instructive	kiusaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiusaamassa	—
	elative	kiusaamasta	—
	illative	kiusaamaan	—
	adessive	kiusaamalla	—
	abessive	kiusaamatta	—
	instructive	kiusaaman	kiusattaman
4th4	verbal noun	kiusaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiusaamaisillani kiusaamaisillamme 2nd kiusaamaisillasi kiusaamaisillanne 3rd kiusaamaisillaan kiusaamaisillansa

Derived terms

• kiusa (backformation)

Anagrams

• istukaa, kaiusta, kiusaat, suikata, ukaasit