kostaa

Finnish

Etymology

From . Koivulehto considers it as a borrowing from Proto-Indo-European *goys-éye- or its Pre-Germanic descendant (whence German kehren).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkostɑːˣ/, [ˈko̞s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ostɑː
• Hyphenation: kos‧taa

Verb

kostaa

1. (transitive, + allative) to avenge, revenge, take revenge, get back at (on); to retaliate (to)

Conjugation

Inflection of kostaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kostan	en kosta	1st sing.	olen kostanut	en ole kostanut
2nd sing.		kostat	et kosta	2nd sing.	olet kostanut	et ole kostanut
3rd sing.		kostaa	ei kosta	3rd sing.	on kostanut	ei ole kostanut
1st plur.		kostamme	emme kosta	1st plur.	olemme kostaneet	emme ole kostaneet
2nd plur.		kostatte	ette kosta	2nd plur.	olette kostaneet	ette ole kostaneet
3rd plur.		kostavat	eivät kosta	3rd plur.	ovat kostaneet	eivät ole kostaneet
passive		kostetaan	ei kosteta	passive	on kostettu	ei ole kostettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kostin	en kostanut	1st sing.	olin kostanut	en ollut kostanut
2nd sing.		kostit	et kostanut	2nd sing.	olit kostanut	et ollut kostanut
3rd sing.		kosti	ei kostanut	3rd sing.	oli kostanut	ei ollut kostanut
1st plur.		kostimme	emme kostaneet	1st plur.	olimme kostaneet	emme olleet kostaneet
2nd plur.		kostitte	ette kostaneet	2nd plur.	olitte kostaneet	ette olleet kostaneet
3rd plur.		kostivat	eivät kostaneet	3rd plur.	olivat kostaneet	eivät olleet kostaneet
passive		kostettiin	ei kostettu	passive	oli kostettu	ei ollut kostettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kostaisin	en kostaisi	1st sing.	olisin kostanut	en olisi kostanut
2nd sing.		kostaisit	et kostaisi	2nd sing.	olisit kostanut	et olisi kostanut
3rd sing.		kostaisi	ei kostaisi	3rd sing.	olisi kostanut	ei olisi kostanut
1st plur.		kostaisimme	emme kostaisi	1st plur.	olisimme kostaneet	emme olisi kostaneet
2nd plur.		kostaisitte	ette kostaisi	2nd plur.	olisitte kostaneet	ette olisi kostaneet
3rd plur.		kostaisivat	eivät kostaisi	3rd plur.	olisivat kostaneet	eivät olisi kostaneet
passive		kostettaisiin	ei kostettaisi	passive	olisi kostettu	ei olisi kostettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kosta	älä kosta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kostakoon	älköön kostako	3rd sing.	olkoon kostanut	älköön olko kostanut
1st plur.		kostakaamme	älkäämme kostako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kostakaa	älkää kostako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kostakoot	älkööt kostako	3rd plur.	olkoot kostaneet	älkööt olko kostaneet
passive		kostettakoon	älköön kostettako	passive	olkoon kostettu	älköön olko kostettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kostanen	en kostane	1st sing.	lienen kostanut	en liene kostanut
2nd sing.		kostanet	et kostane	2nd sing.	lienet kostanut	et liene kostanut
3rd sing.		kostanee	ei kostane	3rd sing.	lienee kostanut	ei liene kostanut
1st plur.		kostanemme	emme kostane	1st plur.	lienemme kostaneet	emme liene kostaneet
2nd plur.		kostanette	ette kostane	2nd plur.	lienette kostaneet	ette liene kostaneet
3rd plur.		kostanevat	eivät kostane	3rd plur.	lienevät kostaneet	eivät liene kostaneet
passive		kostettaneen	ei kostettane	passive	lienee kostettu	ei liene kostettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kostaa		present	kostava	kostettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kostaakseni kostaaksemme 2nd kostaaksesi kostaaksenne 3rd kostaakseen kostaaksensa		past	kostanut	kostettu
2nd	inessive2	kostaessa	kostettaessa	agent4	kostama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kostaessani kostaessamme 2nd kostaessasi kostaessanne 3rd kostaessaan kostaessansa		negative	kostamaton
	instructive	kostaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kostaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kostamassa	—
	elative	kostamasta	—
	illative	kostamaan	—
	adessive	kostamalla	—
	abessive	kostamatta	—
	instructive	kostaman	kostettaman
4th3	verbal noun	kostaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kostamaisillani kostamaisillamme 2nd kostamaisillasi kostamaisillanne 3rd kostamaisillaan kostamaisillansa

Derived terms

• nouns: kostaja, kosto
• verbs: reflexive kostua, kostautua

Anagrams

• katsoa, saatko, sakoat