mielle

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: miellé

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mieltää +‎ -e

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈmie̞lːe̞ˣ]
  • (file)
  • Hyphenation: miel‧le

Noun[edit]

mielle

  1. A mental image.

Declension[edit]

Inflection of mielle (Kotus type 48/hame, lt-ll gradation)
nominative mielleˣ mielteet
genitive mielteen mielteiden
mielteitten
partitive miellettä mielteitä
illative mielteeseen mielteisiin
mielteihin
singular plural
nominative mielleˣ mielteet
accusative nom.? mielleˣ mielteet
gen. mielteen
genitive mielteen mielteiden
mielteitten
partitive miellettä mielteitä
inessive mielteessä mielteissä
elative mielteestä mielteistä
illative mielteeseen mielteisiin
mielteihin
adessive mielteellä mielteillä
ablative mielteeltä mielteiltä
allative mielteelleˣ mielteilleˣ
essive mielteenä mielteinä
translative mielteeksi mielteiksi
instructive mieltein
abessive mielteettä mielteittä
comitative mielteineen

Compounds[edit]

Anagrams[edit]


Norman[edit]

Etymology[edit]

Borrowing from Old Norse melr, mjalʀ (compare melgreu (marram, beachgrass)).

Pronunciation[edit]

  • (file)

Noun[edit]

mielle f (plural mielles)

  1. (Jersey) dune

Derived terms[edit]