pidättyväinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index pi)

Etymology[edit]

From pidättyvä, active present participle of pidättyä, and the suffix -inen — this adjective has very often the suffix -inen to give the sense "inclined/(pre)disposed to have (the quality that the suffix-free adjective describes)".

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈpidæːtyvæinen]
  • Hyphenation: pi‧dät‧ty‧väi‧nen

Adjective[edit]

pidättyväinen ‎(comparative pidättyväisempi, superlative pidättyväisin)

  1. Reserved, reticent, inhibited.
  2. Retiring, withdrawn, aloof, standoffish, distant.
  3. Abstemious, temperate, moderate (with alcohol).
  4. Continent, celibate, abstinent (in respect to sex).

Declension[edit]

Inflection of pidättyväinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative pidättyväinen pidättyväiset
genitive pidättyväisen pidättyväisten
pidättyväisien
partitive pidättyväistä pidättyväisiä
illative pidättyväiseen pidättyväisiin
singular plural
nominative pidättyväinen pidättyväiset
accusative nom. pidättyväinen pidättyväiset
gen. pidättyväisen
genitive pidättyväisen pidättyväisten
pidättyväisien
partitive pidättyväistä pidättyväisiä
inessive pidättyväisessä pidättyväisissä
elative pidättyväisestä pidättyväisistä
illative pidättyväiseen pidättyväisiin
adessive pidättyväisellä pidättyväisillä
ablative pidättyväiseltä pidättyväisiltä
allative pidättyväiselle pidättyväisille
essive pidättyväisenä pidättyväisinä
translative pidättyväiseksi pidättyväisiksi
instructive pidättyväisin
abessive pidättyväisettä pidättyväisittä
comitative pidättyväisine

Synonyms[edit]