sijamuoto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

sija +‎ muoto

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: si‧ja‧muo‧to
  • Rhymes: -uoto
  • IPA(key): /ˈsijɑˌmuɔto/

Noun[edit]

sijamuoto

  1. (grammar) case, grammatical case

Declension[edit]

Inflection of sijamuoto (Kotus type 1/valo, t-d gradation)
nominative sijamuoto sijamuodot
genitive sijamuodon sijamuotojen
partitive sijamuotoa sijamuotoja
illative sijamuotoon sijamuotoihin
singular plural
nominative sijamuoto sijamuodot
accusative nom. sijamuoto sijamuodot
gen. sijamuodon
genitive sijamuodon sijamuotojen
partitive sijamuotoa sijamuotoja
inessive sijamuodossa sijamuodoissa
elative sijamuodosta sijamuodoista
illative sijamuotoon sijamuotoihin
adessive sijamuodolla sijamuodoilla
ablative sijamuodolta sijamuodoilta
allative sijamuodolle sijamuodoille
essive sijamuotona sijamuotoina
translative sijamuodoksi sijamuodoiksi
instructive sijamuodoin
abessive sijamuodotta sijamuodoitta
comitative sijamuotoineen

Hyponyms[edit]

The cases in Finnish:

Cases in other languages: