taittua

Finnish

Etymology

taittaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑi̯tːuɑˣ/, [ˈt̪ɑ̝i̯t̪ːuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑitːuɑ
• Syllabification^(key): tait‧tu‧a

Verb

taittua

1. (intransitive) To fold.
2. (intransitive) To break (due to bending).
3. (intransitive) To refract.

Conjugation

Inflection of taittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		taitun	en taitu	1st sing.	olen taittunut	en ole taittunut
2nd sing.		taitut	et taitu	2nd sing.	olet taittunut	et ole taittunut
3rd sing.		taittuu	ei taitu	3rd sing.	on taittunut	ei ole taittunut
1st plur.		taitumme	emme taitu	1st plur.	olemme taittuneet	emme ole taittuneet
2nd plur.		taitutte	ette taitu	2nd plur.	olette taittuneet	ette ole taittuneet
3rd plur.		taittuvat	eivät taitu	3rd plur.	ovat taittuneet	eivät ole taittuneet
passive		taitutaan	ei taituta	passive	on taituttu	ei ole taituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		taituin	en taittunut	1st sing.	olin taittunut	en ollut taittunut
2nd sing.		taituit	et taittunut	2nd sing.	olit taittunut	et ollut taittunut
3rd sing.		taittui	ei taittunut	3rd sing.	oli taittunut	ei ollut taittunut
1st plur.		taituimme	emme taittuneet	1st plur.	olimme taittuneet	emme olleet taittuneet
2nd plur.		taituitte	ette taittuneet	2nd plur.	olitte taittuneet	ette olleet taittuneet
3rd plur.		taittuivat	eivät taittuneet	3rd plur.	olivat taittuneet	eivät olleet taittuneet
passive		taituttiin	ei taituttu	passive	oli taituttu	ei ollut taituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		taittuisin	en taittuisi	1st sing.	olisin taittunut	en olisi taittunut
2nd sing.		taittuisit	et taittuisi	2nd sing.	olisit taittunut	et olisi taittunut
3rd sing.		taittuisi	ei taittuisi	3rd sing.	olisi taittunut	ei olisi taittunut
1st plur.		taittuisimme	emme taittuisi	1st plur.	olisimme taittuneet	emme olisi taittuneet
2nd plur.		taittuisitte	ette taittuisi	2nd plur.	olisitte taittuneet	ette olisi taittuneet
3rd plur.		taittuisivat	eivät taittuisi	3rd plur.	olisivat taittuneet	eivät olisi taittuneet
passive		taituttaisiin	ei taituttaisi	passive	olisi taituttu	ei olisi taituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		taitu	älä taitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		taittukoon	älköön taittuko	3rd sing.	olkoon taittunut	älköön olko taittunut
1st plur.		taittukaamme	älkäämme taittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		taittukaa	älkää taittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		taittukoot	älkööt taittuko	3rd plur.	olkoot taittuneet	älkööt olko taittuneet
passive		taituttakoon	älköön taituttako	passive	olkoon taituttu	älköön olko taituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		taittunen	en taittune	1st sing.	lienen taittunut	en liene taittunut
2nd sing.		taittunet	et taittune	2nd sing.	lienet taittunut	et liene taittunut
3rd sing.		taittunee	ei taittune	3rd sing.	lienee taittunut	ei liene taittunut
1st plur.		taittunemme	emme taittune	1st plur.	lienemme taittuneet	emme liene taittuneet
2nd plur.		taittunette	ette taittune	2nd plur.	lienette taittuneet	ette liene taittuneet
3rd plur.		taittunevat	eivät taittune	3rd plur.	lienevät taittuneet	eivät liene taittuneet
passive		taituttaneen	ei taituttane	passive	lienee taituttu	ei liene taituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		taittua		present	taittuva	taituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st taittuakseni taittuaksemme 2nd taittuaksesi taittuaksenne 3rd taittuakseen taittuaksensa		past	taittunut	taituttu
2nd	inessive2	taittuessa	taituttaessa	agent3	taittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st taittuessani taittuessamme 2nd taittuessasi taittuessanne 3rd taittuessaan taittuessansa		negative	taittumaton
	instructive	taittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	taittumassa	—
	elative	taittumasta	—
	illative	taittumaan	—
	adessive	taittumalla	—
	abessive	taittumatta	—
	instructive	taittuman	taituttaman
4th4	verbal noun	taittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st taittumaisillani taittumaisillamme 2nd taittumaisillasi taittumaisillanne 3rd taittumaisillaan taittumaisillansa

Derived terms

• taittuma
• taittuminen

 

compounds

• taittumakohta

 

Related terms

• taittaa

Further reading

• “taittua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From taittaa (“to break”) +‎ -ua. Akin to Finnish taittua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑi̯tːuɑ/, [ˈtɑi̯tːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑi̯tːuɑ/, [ˈtɑi̯tːuɑ]
• Rhymes: -ɑi̯tːoː, -ɑi̯tːuɑ
• Hyphenation: tait‧tu‧a

Verb

taittua

1. (intransitive) to break, snap

Conjugation

Conjugation of taittua (type 1/ampua, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	taitun	en taitu	1st singular	oon taittunt, oon taittunut	en oo taittunt, en oo taittunut
2nd singular	taitut	et taitu	2nd singular	oot taittunt, oot taittunut	et oo taittunt, et oo taittunut
3rd singular	taittuu	ei taitu	3rd singular	ono taittunt, ono taittunut	ei oo taittunt, ei oo taittunut
1st plural	taitumma	emmä taitu	1st plural	oomma taittuneet	emmä oo taittuneet
2nd plural	taitutta	että taitu	2nd plural	ootta taittuneet	että oo taittuneet
3rd plural	taittuut1), taittuvat2), taitutaa	evät taitu, ei taituta	3rd plural	ovat taittuneet	evät oo taittuneet, ei oo taituttu
impersonal	taitutaa	ei taituta	impersonal	ono taituttu	ei oo taituttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	taituin	en taittunt, en taittunut	1st singular	olin taittunt, olin taittunut	en olt taittunt, en olt taittunut
2nd singular	taituit	et taittunt, et taittunut	2nd singular	olit taittunt, olit taittunut	et olt taittunt, et olt taittunut
3rd singular	taittui	ei taittunt, ei taittunut	3rd singular	oli taittunt, oli taittunut	ei olt taittunt, ei olt taittunut
1st plural	taituimma	emmä taittuneet	1st plural	olimma taittuneet	emmä olleet taittuneet
2nd plural	taituitta	että taittuneet	2nd plural	olitta taittuneet	että olleet taittuneet
3rd plural	taittuit1), taittuivat2), taituttii	evät taittuneet, ei taituttu	3rd plural	olivat taittuneet	evät olleet taittuneet, ei olt taituttu
impersonal	taituttii	ei taituttu	impersonal	oli taituttu	ei olt taituttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	taittuisin	en taittuis	1st singular	olisin taittunt, olisin taittunut	en olis taittunt, en olis taittunut
2nd singular	taittuisit, taittuist1)	et taittuis	2nd singular	olisit taittunt, olisit taittunut	et olis taittunt, et olis taittunut
3rd singular	taittuis	ei taittuis	3rd singular	olis taittunt, olis taittunut	ei olis taittunt, ei olis taittunut
1st plural	taittuisimma	emmä taittuis	1st plural	olisimma taittuneet	emmä olis taittuneet
2nd plural	taittuisitta	että taittuis	2nd plural	olisitta taittuneet	että olis taittuneet
3rd plural	taittuisiit1), taittuisivat2), taituttais	evät taittuis, ei taituttais	3rd plural	olisivat taittuneet	evät olis taittuneet, ei olis taituttu
impersonal	taituttais	ei taituttais	impersonal	olis taituttu	ei olis taituttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	taitu	elä taitu	2nd singular	oo taittunt, oo taittunut	elä oo taittunt, elä oo taittunut
3rd singular	taittukoo	elköö taittuko	3rd singular	olkoo taittunt, olkoo taittunut	elköö olko taittunt, elköö olko taittunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	taittukaa	elkää taittuko	2nd plural	olkaa taittuneet	elkää olko taittuneet
3rd plural	taittukoot	elkööt taittuko, elköö taituttako	3rd plural	olkoot taittuneet	elkööt olko taittuneet, elköö olko taituttu
impersonal	taituttakkoo	elköö taituttako	impersonal	olkoo taituttu	elköö olko taituttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	taittunen	en taittune
2nd singular	taittunet	et taittune
3rd singular	taittunoo	ei taittune
1st plural	taittunemma	emmä taittune
2nd plural	taittunetta	että taittune
3rd plural	taittunoot	evät taittune, ei taituttane
impersonal	taituttannoo	ei taituttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		taittua	present	taittuva	taituttava
2nd	inessive	taittujees	past	taittunt, taittunut	taituttu
	instructive	taittuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (taittukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	taittumaa
	inessive	taittumaas
	elative	taittumast
	abessive	taittumata
4th	nominative	taittumiin
	partitive	taittumista, taittumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 568