toiste

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

From toistaa (to repeat) +‎ -e.

Noun[edit]

toiste

  1. (rare) Something repeated.
Declension[edit]
Inflection of toiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative toiste toisteet
genitive toisteen toisteiden
toisteitten
partitive toistetta toisteita
illative toisteeseen toisteisiin
toisteihin
singular plural
nominative toiste toisteet
accusative nom. toiste toisteet
gen. toisteen
genitive toisteen toisteiden
toisteitten
partitive toistetta toisteita
inessive toisteessa toisteissa
elative toisteesta toisteista
illative toisteeseen toisteisiin
toisteihin
adessive toisteella toisteilla
ablative toisteelta toisteilta
allative toisteelle toisteille
essive toisteena toisteina
translative toisteeksi toisteiksi
instructive toistein
abessive toisteetta toisteitta
comitative toisteineen

See also[edit]

Etymology 2[edit]

From toinen (second, other).

Adverb[edit]

toiste

  1. Another time; again.
    joskus toisteat some other time
    älä tee sitä toistedon't do it again
Synonyms[edit]

Anagrams[edit]