ukko

See also: Ukko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *ukko. Probably a Finnic pet form of uros (“man, male”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈukːo/, [ˈukːo̞]
• Rhymes: -ukːo
• Syllabification^(key): uk‧ko
• Hyphenation^(key): uk‧ko

Noun

ukko

1. old man, gaffer
2. adult male wood grouse or black grouse

   Synonym: ukkometso

3. (informal) token in a board game, meeple, game piece

   Synonyms: nappula, ukkeli

4. (video games, informal) player character in video games

   Synonyms: hahmo, ukkeli

Declension

Inflection of ukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)
nominative		ukko	ukot
genitive		ukon	ukkojen
partitive		ukkoa	ukkoja
illative		ukkoon	ukkoihin
		singular	plural
nominative		ukko	ukot
accusative	nom.	ukko	ukot
	gen.	ukon
genitive		ukon	ukkojen
partitive		ukkoa	ukkoja
inessive		ukossa	ukoissa
elative		ukosta	ukoista
illative		ukkoon	ukkoihin
adessive		ukolla	ukoilla
ablative		ukolta	ukoilta
allative		ukolle	ukoille
essive		ukkona	ukkoina
translative		ukoksi	ukoiksi
abessive		ukotta	ukoitta
instructive		—	ukoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ukko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ukkoni ukkoni accusative nom. ukkoni ukkoni gen. ukkoni genitive ukkoni ukkojeni partitive ukkoani ukkojani inessive ukossani ukoissani elative ukostani ukoistani illative ukkooni ukkoihini adessive ukollani ukoillani ablative ukoltani ukoiltani allative ukolleni ukoilleni essive ukkonani ukkoinani translative ukokseni ukoikseni abessive ukottani ukoittani instructive — — comitative — ukkoineni second-person singular possessor singular plural nominative ukkosi ukkosi accusative nom. ukkosi ukkosi gen. ukkosi genitive ukkosi ukkojesi partitive ukkoasi ukkojasi inessive ukossasi ukoissasi elative ukostasi ukoistasi illative ukkoosi ukkoihisi adessive ukollasi ukoillasi ablative ukoltasi ukoiltasi allative ukollesi ukoillesi essive ukkonasi ukkoinasi translative ukoksesi ukoiksesi abessive ukottasi ukoittasi instructive — — comitative — ukkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative ukkomme ukkomme accusative nom. ukkomme ukkomme gen. ukkomme genitive ukkomme ukkojemme partitive ukkoamme ukkojamme inessive ukossamme ukoissamme elative ukostamme ukoistamme illative ukkoomme ukkoihimme adessive ukollamme ukoillamme ablative ukoltamme ukoiltamme allative ukollemme ukoillemme essive ukkonamme ukkoinamme translative ukoksemme ukoiksemme abessive ukottamme ukoittamme instructive — — comitative — ukkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative ukkonne ukkonne accusative nom. ukkonne ukkonne gen. ukkonne genitive ukkonne ukkojenne partitive ukkoanne ukkojanne inessive ukossanne ukoissanne elative ukostanne ukoistanne illative ukkoonne ukkoihinne adessive ukollanne ukoillanne ablative ukoltanne ukoiltanne allative ukollenne ukoillenne essive ukkonanne ukkoinanne translative ukoksenne ukoiksenne abessive ukottanne ukoittanne instructive — — comitative — ukkoinenne third-person possessor singular plural nominative ukkonsa ukkonsa accusative nom. ukkonsa ukkonsa gen. ukkonsa genitive ukkonsa ukkojensa partitive ukkoaan ukkoansa ukkojaan ukkojansa inessive ukossaan ukossansa ukoissaan ukoissansa elative ukostaan ukostansa ukoistaan ukoistansa illative ukkoonsa ukkoihinsa adessive ukollaan ukollansa ukoillaan ukoillansa ablative ukoltaan ukoltansa ukoiltaan ukoiltansa allative ukolleen ukollensa ukoilleen ukoillensa essive ukkonaan ukkonansa ukkoinaan ukkoinansa translative ukokseen ukoksensa ukoikseen ukoiksensa abessive ukottaan ukottansa ukoittaan ukoittansa instructive — — comitative — ukkoineen ukkoinensa

Derived terms

• ukkeli
• ukki
• Ukko
• Ukkola
• Ukkonen
• ukkoontua
• ukkoutua
• ukottua

compounds

• appiukko
• huru-ukko
• isäukko
• joulu-ukko
• kuu-ukko
• lumiukko
• meikäukko
• olkiukko
• pakkasukko
• pikku-ukko
• piparkakku-ukko
• puliukko
• puu-ukko
• tikku-ukko
• tonttu-ukko
• ukkoetana
• ukkohousut
• ukkoikä
• ukkokoti
• ukkomansikka
• ukkometso
• ukkomies
• ukkoteeri
• ukkovarvas
• Ukonaho
• ukonhattu
• ukonkello
• ukonkeltano
• ukonkorento
• ukonköriläs
• ukonnauris
• ukonpalko
• ukontatar
• vaivaisukko
• vieteriukko

See also

• akka

Further reading

• “ukko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *ukko (“old man”). Cognates include Finnish ukko and Veps uk.

The sense "thunder" was attained through the name of the god Ukko, the Finnic god of thunder.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈukːo/, [ˈukːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈukːo/, [ˈukːo̞]
• Rhymes: -ukːo
• Hyphenation: uk‧ko

Noun

ukko

1. old man
2. thunder
3. short for lumiukko
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Käsijä palensi, mut ukko tuli hyvä.

     [Their] hands feel cold, but the [snow]man turned out good.

Declension

Declension of ukko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	ukko	ukot
genitive	ukon	ukkoin, ukkoloin
partitive	ukkoa	ukkoja, ukkoloja
illative	ukkoo	ukkoi, ukkoloihe
inessive	ukos	ukois, ukkolois
elative	ukost	ukoist, ukkoloist
allative	ukolle	ukoille, ukkoloille
adessive	ukol	ukoil, ukkoloil
ablative	ukolt	ukoilt, ukkoloilt
translative	ukoks	ukoiks, ukkoloiks
essive	ukkonna, ukkoon	ukkoinna, ukkoloinna, ukkoin, ukkoloin
exessive1)	ukkont	ukkoint, ukkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (old man): äijä, starikka
• (thunder): jyry, jyrinä, ukonjyry

Coordinate terms

• (old man): akka, ämmä, ämmö, staruhha (“old woman”)

Derived terms

• lumiukko
• ukkoraiska
• ukonjyry
• ukonlookka
• ukonlooti
• Ukonlooto
• ukontelki
• ukontuuca

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 622

Karelian

Regional variants of ukko

North Karelian (Viena)	ukko
South Karelian (Tver)	ukko

Etymology

From Proto-Finnic *ukko. Cognates include Finnish ukko and Ingrian ukko.

The sense "thunder" was attained through the name of the god Ukko, the Finnic god of thunder.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈukːo/
• Hyphenation: uk‧ko

Noun

ukko (genitive ukon, partitive ukkuo)

1. old man
   • 1963, “1. Repo ta ukko kalalla”, in U. S. Konkka et al., editors, Карельские народные сказки [Karelian folk tales]‎^[2], page 52:

     Panou ukko kokkua järveh ta ryšyä niihi kokkih.

     An old man was putting hooks into the lake and nets on these hooks.

2. husband
3. thunder

Declension

Viena Karelian declension of ukko (type 1/tyttö, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	ukko	ukot
genitive	ukon	ukkojen
partitive	ukkuo	ukkoja
illative	ukkoh	ukkoloih
inessive	ukošša	ukkoloissa
elative	ukošta	ukkoloista
adessive	ukolla	ukkoloilla
ablative	ukolta	ukkoloilta
translative	ukokši	ukkoloiksi
essive	ukkona	ukkoloina
comitative	—	ukkoloineh
abessive	ukotta	ukkoloitta
prolative	—	—
instructive	—	ukkoloin

Tver Karelian declension of ukko (type 1/tyttö kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	ukko	ukot
genitive	ukon	ukkoloin
partitive	ukkuo	ukkoloida
illative	ukkoh	ukkoloih
inessive	ukošša	ukkoloissa
elative	ukošta	ukkoloista
adessive	ukolla	ukkoloilla
ablative	ukolda	ukkoloilda
translative	ukokši	ukkoloiksi
essive	ukkona	ukkoloina
comitative	ukonke	ukkoloinke
abessive	ukotta	ukkoloitta
prolative	ukočči	ukkoloičči
instructive	—	ukkoloin

Possessive forms of ukko
1st person	ukkoni
2nd person	ukkoš
3rd person	ukkoh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Derived terms

• appiukko
• lumiukko

References

• A. V. Punzhina (1994), “ukko”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. M. Zaykov et al. (2015), “дед”, in Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *ukko.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivčülä) IPA^(key): /ˈukːo/, [ˈukːo]
• (Jõgõperä) IPA^(key): /ˈukːo/, [ˈukːo]
• Rhymes: -ukːo
• Hyphenation: uk‧ko

Noun

ukko

1. old man
2. thunder

Inflection

Declension of ukko (type II/võrkko, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	ukko	ukod
genitive	uko	ukkojõ
partitive	ukkoa	ukkoit
illative	ukko, ukkosõ	ukkoisõ
inessive	ukoz	ukkoiz
elative	ukoss	ukkoiss
allative	ukollõ	ukkoillõ
adessive	ukoll	ukkoill
ablative	ukolt	ukkoilt
translative	ukossi	ukkoissi
'Standardized' inflection based on the Vaipooli dialects; see WT:AVOT. For dialectal differences between case endings, see Appendix:Votic dialects. *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “ukko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[3], 2nd edition, Tallinn