arvo

See also Arvo, and ARVO

English

Pronunciation

• (Australia) IPA: /ˈaː.vəʉ/ X-SAMPA: /a:v@}/
• (UK) IPA: /ˈɑː(ɹ).vəʊ/, X-SAMPA: /"A:(r).v@U/
• Rhymes: -ɑːvəʊ

Alternative forms

• arvy

Etymology

Abbreviation of afternoon +‎ -o (“diminutive suffix”).

Noun

arvo (plural arvos)

1. (Australia, New Zealand, UK, informal) Afternoon.
   • 1960, John Gunn, The Humpy in the Hills, page 46,

     “Rope and tomahawk,” explained Col. “We put them here this arvo when I came down and whistled first time.”

   • 2000, Mark Johnston, Fighting the Enemy: Australian Soldiers and their Adversaries in World War II, page 33,

     The usual reaction of a footsoldier observing such incidents is well summed up by the comments of Private Derrick in the Salient at Tobruk: ‘Seen a human side of the war yesterday arvo Red Cross partys [sic] burying dead & treating wounded one of our partys were fired on by enemy & I will always remember it’.⁵⁰

   • 2010, Chris Bray, The 1000 Hour Day: Two Adventurers Take on the World's Harshest Island, unnumbered page,

     ‘We'll fly you out at seven this arvo—but bring them down a little early, just in case we need to think of something else.’

   • 2010, Rebecca Iannone, The Invisible String: The Secrets That Bind, page 55,

     “Yeah, he only works on a Saturday arvo,” Kelly told her. “I think the place is packed on that day, because girls come from everywhere just to get a glimpse of him. He's hot as.”

Derived terms

• 'sarvo, sarvo

Anagrams

• VARO

---

Finnish

Noun

arvo

1. value, worth.
2. rank, standing, title.
   • amiraalin arvo = rank of admiral = admiralcy
3. prestige.

Declension

Declension of arvo (type valo) singular plural nominative arvo arvot genitive arvon arvojen partitive arvoa arvoja accusative arvo arvon arvot inessive arvossa arvoissa elative arvosta arvoista illative arvoon arvoihin adessive arvolla arvoilla ablative arvolta arvoilta allative arvolle arvoille essive arvona arvoina translative arvoksi arvoiksi instructive – arvoin abessive arvotta arvoitta comitative – arvoineen

Derived terms

• adjectives: arvoinen, arvoisa, arvokas, arvollinen, arvoton
• nouns: arvio, arvokkuus
• verbs: arvostaa, arvottaa, arvostella
• adverbs: arvon

Compounds

compounds

aatelisarvo aika-arvo aliupseerinarvo arvoarvostelma arvoaste arvoasteikko arvoasunto arvoesine arvohenkilö arvoindeksi arvojohtaminen arvojärjestelmä arvojärjestys arvokala arvokasvu arvokilpailu arvokilpi arvokisa arvokortti arvoleima arvokilpi arvokisa arvoluokitus arvolähetys arvomaailma arvomerkintä arvomerkki arvonalennus arvonanto arvonimi arvonkorotus arvonlisä arvonlisäys arvonnousu arvonvähennys arvo-osuus arvopaperi arvopohja arvoposti arvopuu arvopäivä arvosana arvosidonnainen arvosija arvossapito arvotavara arvoteos

arvotilaisuus arvotulli arvovalinta arvovalta arvovaraus arvoväritteinen arvoväritys elämänarvo enimmäisarvo hakkuuarvo hetkellisarvo huippuarvo ihmisarvo itseisarvo iäisyysarvo jyvitysarvo jälleenhankinta-arvo jälleenmyyntiarvo kauneusarvo kauppa-arvo keskiarvo kilpiarvo kirjanpitoarvo kokonaisarvo kolesteroliarvo kulta-arvo kurssiarvo käyttöarvo käänteisarvo likiarvo lisäarvo lukuarvo lähtöarvo lämpöarvo mainosarvo maksimiarvo markkina-arvo metalliarvo minimiarvo museoarvo myyntiarvo nettoarvo nimellisarvo numeroarvo nuottiarvo nykyarvo odotusarvo

oirearvo oletusarvo oppiarvo optimiarvo paikka-arvo painoarvo pariarvo perunkirjoitusarvo perusarvo pistearvo pörssiarvo raha-arvo rahanarvo raja-arvo ravintoarvo reaaliarvo rehuarvo romuarvo sotilasarvo substanssiarvo suoritusarvo symboliarvo taidearvo taidearvostelu tasa-arvo todistusarvo tohtorinarvo tonttiarvo totuusarvo tullausarvo tunnearvo tuottoarvo tyyppiarvo upseerinarvo uutisarvo uutuusarvo vaihtoarvo vakioarvo vakuutusarvo valotusarvo veriarvo verotusarvo vesiarvo vähimmäisarvo välinearvo yhteisarvo ääriarvo

Related terms

• arpoa
• arvata

See also

• arpa
• arpoa
• arvata
• arvaus
• arvoitus

Verb

arvo

1. Present indicative connegative form of arpoa.
2. Second-person singular imperative form of arpoa.
3. Second-person singular imperative connegative form of arpoa.

Anagrams

• varo

---

Latin

Noun

arvō

1. dative singular of arvum
2. ablative singular of arvum