kaivaa

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Jump to: navigation, search

Contents

[edit] Finnish

(index ka)

[edit] Pronunciation

  • Hyphenation: kai‧vaa

[edit] Verb

kaivaa

  1. (transitive) To dig (up/out), excavate.
    ~ ruumis esiin = to exhume/disinter a body.

[edit] Conjugation

Conjugation of kaivaa (type kaivaa)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kaivan kaivamme en kaiva emme kaiva 1st olen kaivanut olemme kaivaneet en ole kaivanut emme ole kaivaneet
2nd kaivat kaivatte et kaiva ette kaiva 2nd olet kaivanut olette kaivaneet et ole kaivanut ette ole kaivaneet
3rd kaivaa kaivavat ei kaiva eivät kaiva 3rd on kaivanut ovat kaivaneet ei ole kaivanut eivät ole kaivaneet
passive kaivetaan ei kaiveta passive on kaivettu ei ole kaivettu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kaivoin kaivoimme en kaivanut emme kaivaneet 1st olin kaivanut olimme kaivaneet en ollut kaivanut emme olleet kaivaneet
2nd kaivoit kaivoitte et kaivanut ette kaivaneet 2nd olit kaivanut olitte kaivaneet et ollut kaivanut ette olleet kaivaneet
3rd kaivoi kaivoivat ei kaivanut eivät kaivaneet 3rd oli kaivanut olivat kaivaneet ei ollut kaivanut eivät olleet kaivaneet
passive kaivettiin ei kaivettu passive oli kaivettu ei ollut kaivettu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kaivaisin kaivaisimme en kaivaisi emme kaivaisi 1st olisin kaivanut olisimme kaivaneet en olisi kaivanut emme olisi kaivaneet
2nd kaivaisit kaivaisitte et kaivaisi ette kaivaisi 2nd olisit kaivanut olisitte kaivaneet et olisi kaivanut ette olisi kaivaneet
3rd kaivaisi kaivaisivat ei kaivaisi eivät kaivaisi 3rd olisi kaivanut olisivat kaivaneet ei olisi kaivanut eivät olisi kaivaneet
passive kaivettaisiin ei kaivettaisi passive olisi kaivettu ei olisi kaivettu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – kaivakaamme – älkäämme kaivako 1st – olkaamme kaivaneet – älkäämme olko kaivaneet
2nd kaiva kaivakaa älä kaiva älkää kaivako 2nd ole kaivanut olkaa kaivaneet älä ole kaivanut älkää olko kaivaneet
3rd kaivakoon kaivakoot älköön kaivako älkööt kaivako 3rd olkoon kaivanut olkoot kaivaneet älköön olko kaivanut älkööt olko kaivaneet
passive kaivettakoon älköön kaivettako passive olkoon kaivettu älköön olko kaivettu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kaivanen kaivanemme en kaivane emme kaivane 1st lienen kaivanut lienemme kaivaneet en liene kaivanut emme liene kaivaneet
2nd kaivanet kaivanette et kaivane ette kaivane 2nd lienet kaivanut lienette kaivaneet et liene kaivanut ette liene kaivaneet
3rd kaivanee kaivanevat ei kaivane eivät kaivane 3rd lienee kaivanut lienevät kaivaneet ei liene kaivanut eivät liene kaivaneet
passive kaivettaneen ei kaivettane passive lienee kaivettu ei liene kaivettu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I kaivaa present kaivava kaivettava
long I kaivaakseen2 past kaivanut kaivettu
II inessive kaivaessa1 kaivettaessa agent kaivama1, 3
instructive kaivaen – negative kaivamaton
III inessive kaivamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative kaivamasta –
illative kaivamaan –
adessive kaivamalla –
abessive kaivamatta –
instructive kaivaman kaivettaman
IV nominative kaivaminen
partitive kaivamista
V kaivamaisillaan2

[edit] Derived terms

[edit] Verb

kaivaa

  1. Third-person singular indicative present form of kaivaa.
Retrieved from "http://en.wiktionary.org/wiki/kaivaa"