tikka

English

Pronunciation

• IPA^(key): /tɪk.ə/, /tiː.kə/
• Rhymes: -ɪkə or Rhymes: -iːkə

Etymology 1

From Hindi टिक्का (ṭikkā)/Urdu ٹِکّہ (ṭikka), ultimately from Persian تکه (tikka).

Noun

tikka (countable and uncountable, plural tikkas)

1. A marinade made from various aromatic spices usually with a yoghurt base; often used in Indian cuisine prior to grilling in a tandoor.

Derived terms

• tikka masala

See also

• tandoori

Etymology 2

Noun

tikka (plural tikkas)

1. Alternative form of tika

Anagrams

• ikkat

---

Finnish

Etymology

From , probably of recent imitative origin. Related to Estonian tikk, Ingrian tikka, Livvi tikku, Veps tik and Votic tikka. The sense "dart" is likely by analogy with the sharp, pointed beak of a woodpecker.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtikːɑ/, [ˈt̪ikːɑ̝]
• Rhymes: -ikːɑ
• Syllabification^(key): tik‧ka

Noun

tikka

1. woodpecker (bird in the family Picidae)
2. dart (sharp-pointed missile used in the games of darts and tikanheitto)

Declension

Inflection of tikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
nominative		tikka	tikat
genitive		tikan	tikkojen
partitive		tikkaa	tikkoja
illative		tikkaan	tikkoihin
		singular	plural
nominative		tikka	tikat
accusative	nom.	tikka	tikat
	gen.	tikan
genitive		tikan	tikkojen tikkain rare
partitive		tikkaa	tikkoja
inessive		tikassa	tikoissa
elative		tikasta	tikoista
illative		tikkaan	tikkoihin
adessive		tikalla	tikoilla
ablative		tikalta	tikoilta
allative		tikalle	tikoille
essive		tikkana	tikkoina
translative		tikaksi	tikoiksi
abessive		tikatta	tikoitta
instructive		—	tikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tikkani tikkani accusative nom. tikkani tikkani gen. tikkani genitive tikkani tikkojeni tikkaini rare partitive tikkaani tikkojani inessive tikassani tikoissani elative tikastani tikoistani illative tikkaani tikkoihini adessive tikallani tikoillani ablative tikaltani tikoiltani allative tikalleni tikoilleni essive tikkanani tikkoinani translative tikakseni tikoikseni abessive tikattani tikoittani instructive — — comitative — tikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative tikkasi tikkasi accusative nom. tikkasi tikkasi gen. tikkasi genitive tikkasi tikkojesi tikkaisi rare partitive tikkaasi tikkojasi inessive tikassasi tikoissasi elative tikastasi tikoistasi illative tikkaasi tikkoihisi adessive tikallasi tikoillasi ablative tikaltasi tikoiltasi allative tikallesi tikoillesi essive tikkanasi tikkoinasi translative tikaksesi tikoiksesi abessive tikattasi tikoittasi instructive — — comitative — tikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative tikkamme tikkamme accusative nom. tikkamme tikkamme gen. tikkamme genitive tikkamme tikkojemme tikkaimme rare partitive tikkaamme tikkojamme inessive tikassamme tikoissamme elative tikastamme tikoistamme illative tikkaamme tikkoihimme adessive tikallamme tikoillamme ablative tikaltamme tikoiltamme allative tikallemme tikoillemme essive tikkanamme tikkoinamme translative tikaksemme tikoiksemme abessive tikattamme tikoittamme instructive — — comitative — tikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative tikkanne tikkanne accusative nom. tikkanne tikkanne gen. tikkanne genitive tikkanne tikkojenne tikkainne rare partitive tikkaanne tikkojanne inessive tikassanne tikoissanne elative tikastanne tikoistanne illative tikkaanne tikkoihinne adessive tikallanne tikoillanne ablative tikaltanne tikoiltanne allative tikallenne tikoillenne essive tikkananne tikkoinanne translative tikaksenne tikoiksenne abessive tikattanne tikoittanne instructive — — comitative — tikkoinenne third-person possessor singular plural nominative tikkansa tikkansa accusative nom. tikkansa tikkansa gen. tikkansa genitive tikkansa tikkojensa tikkainsa rare partitive tikkaansa tikkojaan tikkojansa inessive tikassaan tikassansa tikoissaan tikoissansa elative tikastaan tikastansa tikoistaan tikoistansa illative tikkaansa tikkoihinsa adessive tikallaan tikallansa tikoillaan tikoillansa ablative tikaltaan tikaltansa tikoiltaan tikoiltansa allative tikalleen tikallensa tikoilleen tikoillensa essive tikkanaan tikkanansa tikkoinaan tikkoinansa translative tikakseen tikaksensa tikoikseen tikoiksensa abessive tikattaan tikattansa tikoittaan tikoittansa instructive — — comitative — tikkoineen tikkoinensa

Hyponyms

• (bird of the family Picidae): in addition to all birds ending in -tikka: afrikantikkanen, käenpiika, palokärki, poimija, tikkanen, tulikärki, tulitöyhtö, töyhtöpoimija

Derived terms

• Tikkanen
• tikkanen

Compounds

compounds

• aasiankirjotikka
• aasianpikkutikka
• aasiantöyhtötikka
• arabiantikka
• bambutikka
• harmaapäätikka
• helmitikka
• intiantikka
• kirjotikka
• kultatikka
• kuubanvihertikka

• käpytikka
• kääpiötikka
• maatikka
• mahlatikka
• okinawantikka
• pikkutikka
• pitkänokkatikka
• punapäätikka
• ruskokirjotikka
• sulttaanitikka
• terhotikka

• tikanheitto
• tikankontti
• tikankonttikasvi
• tikanpoika
• tikkalintu
• tikkataulu
• tuliniskatikka
• täplätikka
• töyhtötikka
• valkoselkätikka
• vihertikka

Anagrams

• Kitka, kakit, katki, kikat, kitka, takki

---

Ingrian

Tikka.

Etymology

From . Cognates include Finnish tikka and Estonian tikk.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtikːɑ/
• Hyphenation: tik‧ka

Noun

tikka

1. woodpecker (bird of the genus Picus)

Declension

Declension of tikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	tikka	tikat
genitive	tikan	tikkoin
partitive	tikkaa	tikkoja
illative	tikkaa	tikkoi
inessive	tikas	tikois
elative	tikast	tikoist
allative	tikalle	tikoille
adessive	tikal	tikoil
ablative	tikalt	tikoilt
translative	tikaks	tikoiks
essive	tikkanna, tikkaan	tikkoinna, tikkoin
exessive1)	tikkant	tikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 585

---

Karelian

Etymology

From .

Noun

tikka

1. woodpecker

---

Maltese

Etymology

Probably inherited from dialectal Arabic تَكّة (takka, “one, piece, morsel, bit, tad”), from Persian تکه (tekke), provided that the borrowing into Arabic happened early enough. Otherwise an independent onomatopoeia could not be ruled out; compare English tick (“checkmark; short moment”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɪk.ka/

Noun

tikka f (plural tikek, paucal tikkiet)

1. point, dot, spot
2. (often in negation) a bit, a little

   Ma nafdahx tikka.

   I don’t trust him one bit.

---

Norwegian Bokmål

Alternative forms

• tikket

Verb

tikka

1. inflection of tikke:
   1. simple past
   2. past participle