heimo

See also: Heimo

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *haimo, from earlier *šaima-, borrowed from Proto-Baltic *šáimas (compare Latvian saime), from Proto-Indo-European *ḱóymos, *tḱóymos. Cognates include Estonian hõim.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhei̯mo/, [ˈhe̞i̯mo̞]
• Rhymes: -eimo
• Syllabification^(key): hei‧mo

Noun

heimo

1. tribe
2. a traditional historical and cultural subgroup of Finnic peoples (often within what is now considered the Finnish people); best translated as nation
3. (taxonomy) family

Usage notes

• (subgroup): These subgroups were once historically very important, especially prior to the emergence of the Finnish nation as a concept. The five or six heimo groups comprising the Finnish people today are conventionally 1. suomalaiset (“Finns”) (specifically southwest Finns from what is now Finland Proper), 2. hämäläiset (“Tavastians”), 3. pohjalaiset (“Ostrobothnians”), 4. savolaiset (“Savonians”), 5. karjalaiset (“Karelians”), and possibly 6. lappalaiset (“Laplanders”). The term is sometimes translated as "tribe", but is better translated as "nation", although it should be emphasized that since the 19th century, these groups are considered subgroups of the single Finnish (as a broad term) people or nation (kansa). In the modern society, these subgroups hold mainly cultural and traditional value, and urbanites rarely associate with any of them.

Declension

Inflection of heimo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		heimo	heimot
genitive		heimon	heimojen
partitive		heimoa	heimoja
illative		heimoon	heimoihin
		singular	plural
nominative		heimo	heimot
accusative	nom.	heimo	heimot
	gen.	heimon
genitive		heimon	heimojen
partitive		heimoa	heimoja
inessive		heimossa	heimoissa
elative		heimosta	heimoista
illative		heimoon	heimoihin
adessive		heimolla	heimoilla
ablative		heimolta	heimoilta
allative		heimolle	heimoille
essive		heimona	heimoina
translative		heimoksi	heimoiksi
abessive		heimotta	heimoitta
instructive		—	heimoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of heimo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative heimoni heimoni accusative nom. heimoni heimoni gen. heimoni genitive heimoni heimojeni partitive heimoani heimojani inessive heimossani heimoissani elative heimostani heimoistani illative heimooni heimoihini adessive heimollani heimoillani ablative heimoltani heimoiltani allative heimolleni heimoilleni essive heimonani heimoinani translative heimokseni heimoikseni abessive heimottani heimoittani instructive — — comitative — heimoineni second-person singular possessor singular plural nominative heimosi heimosi accusative nom. heimosi heimosi gen. heimosi genitive heimosi heimojesi partitive heimoasi heimojasi inessive heimossasi heimoissasi elative heimostasi heimoistasi illative heimoosi heimoihisi adessive heimollasi heimoillasi ablative heimoltasi heimoiltasi allative heimollesi heimoillesi essive heimonasi heimoinasi translative heimoksesi heimoiksesi abessive heimottasi heimoittasi instructive — — comitative — heimoinesi first-person plural possessor singular plural nominative heimomme heimomme accusative nom. heimomme heimomme gen. heimomme genitive heimomme heimojemme partitive heimoamme heimojamme inessive heimossamme heimoissamme elative heimostamme heimoistamme illative heimoomme heimoihimme adessive heimollamme heimoillamme ablative heimoltamme heimoiltamme allative heimollemme heimoillemme essive heimonamme heimoinamme translative heimoksemme heimoiksemme abessive heimottamme heimoittamme instructive — — comitative — heimoinemme second-person plural possessor singular plural nominative heimonne heimonne accusative nom. heimonne heimonne gen. heimonne genitive heimonne heimojenne partitive heimoanne heimojanne inessive heimossanne heimoissanne elative heimostanne heimoistanne illative heimoonne heimoihinne adessive heimollanne heimoillanne ablative heimoltanne heimoiltanne allative heimollenne heimoillenne essive heimonanne heimoinanne translative heimoksenne heimoiksenne abessive heimottanne heimoittanne instructive — — comitative — heimoinenne third-person possessor singular plural nominative heimonsa heimonsa accusative nom. heimonsa heimonsa gen. heimonsa genitive heimonsa heimojensa partitive heimoaan heimoansa heimojaan heimojansa inessive heimossaan heimossansa heimoissaan heimoissansa elative heimostaan heimostansa heimoistaan heimoistansa illative heimoonsa heimoihinsa adessive heimollaan heimollansa heimoillaan heimoillansa ablative heimoltaan heimoltansa heimoiltaan heimoiltansa allative heimolleen heimollensa heimoilleen heimoillensa essive heimonaan heimonansa heimoinaan heimoinansa translative heimokseen heimoksensa heimoikseen heimoiksensa abessive heimottaan heimottansa heimoittaan heimoittansa instructive — — comitative — heimoineen heimoinensa

Derived terms

• heimolainen
• heimous

 

compounds

• aboriginaaliheimo
• alaheimo
• alkuasukasheimo
• alkuperäisheimo
• barbaariheimo
• beduiiniheimo
• Erkinheimo
• germaaniheimo
• Heikinheimo
• heimoaate
• heimohenki
• heimojuhla
• heimokansa
• heimokieli
• heimopäällikkö
• heimoside
• heimosota
• heimosoturi
• heimouskonto
• heimoveli
• ihmissyöjäheimo
• Ikäheimo
• intiaaniheimo
• kansanheimo
• kasviheimo
• kelttiheimo
• Merenheimo
• paimentolaisheimo
• Paloheimo
• Pohjanheimo
• Saarenheimo
• Saloheimo
• vuoristolaisheimo
• yläheimo

 

Further reading

• “heimo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02
• Suomalaiset heimot on the Finnish Wikipedia.Wikipedia ^fi

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *haimo. Cognates include Finnish heimo and Estonian hõim.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhei̯mo/, [ˈhe̞i̯mŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhei̯mo/, [ˈhe̞i̯mo̞]
• Rhymes: -ei̯mo
• Hyphenation: hei‧mo

Noun

heimo

1. (usually in the plural) The residents of one's village.

Declension

Declension of heimo (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	heimo	heimot
genitive	heimon	heimoin, heimoloin
partitive	heimoa	heimoja, heimoloja
illative	heimoo	heimoi, heimoloihe
inessive	heimoos	heimois, heimolois
elative	heimost	heimoist, heimoloist
allative	heimolle	heimoille, heimoloille
adessive	heimool	heimoil, heimoloil
ablative	heimolt	heimoilt, heimoloilt
translative	heimoks	heimoiks, heimoloiks
essive	heimonna, heimoon	heimoinna, heimoloinna, heimoin, heimoloin
exessive1)	heimont	heimoint, heimoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 54

Karelian

Regional variants of heimo

North Karelian (Viena)	heimo
South Karelian (Tver)	heimo

Etymology

From Proto-Finnic *haimo. Cognates include Finnish heimo and Estonian hõim.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhei̯mo/
• Hyphenation: hei‧mo

Noun

heimo (genitive heimon, partitive heimuo)

1. tribe

Declension

Viena Karelian declension of heimo (type 1/tyttö, no gradation)
	singular	plural
nominative	heimo	heimot
genitive	heimon	heimojen
partitive	heimuo	heimoja
illative	heimoh	heimoloih
inessive	heimošša	heimoloissa
elative	heimošta	heimoloista
adessive	heimolla	heimoloilla
ablative	heimolta	heimoloilta
translative	heimokši	heimoloiksi
essive	heimona	heimoloina
comitative	—	heimoloineh
abessive	heimotta	heimoloitta

Tver Karelian declension of heimo (type 1/tyttö no gradation)
	singular	plural
nominative	heimo	heimot
genitive	heimon	heimoloin
partitive	heimuo	heimoloida
illative	heimoh	heimoloih
inessive	heimošša	heimoloissa
elative	heimošta	heimoloista
adessive	heimolla	heimoloilla
ablative	heimolda	heimoloilda
translative	heimokši	heimoloiksi
essive	heimona	heimoloina
comitative	heimonke	heimoloinke
abessive	heimotta	heimoloitta

Possessive forms of heimo
1st person	heimoni
2nd person	heimoš
3rd person	heimoh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

References

• P. M. Zaykov et al. (2015) “племя”, in Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN