humaltua

Finnish

Etymology

From humala +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhumɑltuɑˣ/, [ˈhumɑ̝l̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): hu‧mal‧tu‧a

Verb

humaltua

1. (intransitive) to get drunk, become intoxicated

Conjugation

Inflection of humaltua (Kotus type 52*I/sanoa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		humallun	en humallu	1st sing.	olen humaltunut	en ole humaltunut
2nd sing.		humallut	et humallu	2nd sing.	olet humaltunut	et ole humaltunut
3rd sing.		humaltuu	ei humallu	3rd sing.	on humaltunut	ei ole humaltunut
1st plur.		humallumme	emme humallu	1st plur.	olemme humaltuneet	emme ole humaltuneet
2nd plur.		humallutte	ette humallu	2nd plur.	olette humaltuneet	ette ole humaltuneet
3rd plur.		humaltuvat	eivät humallu	3rd plur.	ovat humaltuneet	eivät ole humaltuneet
passive		humallutaan	ei humalluta	passive	on humalluttu	ei ole humalluttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		humalluin	en humaltunut	1st sing.	olin humaltunut	en ollut humaltunut
2nd sing.		humalluit	et humaltunut	2nd sing.	olit humaltunut	et ollut humaltunut
3rd sing.		humaltui	ei humaltunut	3rd sing.	oli humaltunut	ei ollut humaltunut
1st plur.		humalluimme	emme humaltuneet	1st plur.	olimme humaltuneet	emme olleet humaltuneet
2nd plur.		humalluitte	ette humaltuneet	2nd plur.	olitte humaltuneet	ette olleet humaltuneet
3rd plur.		humaltuivat	eivät humaltuneet	3rd plur.	olivat humaltuneet	eivät olleet humaltuneet
passive		humalluttiin	ei humalluttu	passive	oli humalluttu	ei ollut humalluttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		humaltuisin	en humaltuisi	1st sing.	olisin humaltunut	en olisi humaltunut
2nd sing.		humaltuisit	et humaltuisi	2nd sing.	olisit humaltunut	et olisi humaltunut
3rd sing.		humaltuisi	ei humaltuisi	3rd sing.	olisi humaltunut	ei olisi humaltunut
1st plur.		humaltuisimme	emme humaltuisi	1st plur.	olisimme humaltuneet	emme olisi humaltuneet
2nd plur.		humaltuisitte	ette humaltuisi	2nd plur.	olisitte humaltuneet	ette olisi humaltuneet
3rd plur.		humaltuisivat	eivät humaltuisi	3rd plur.	olisivat humaltuneet	eivät olisi humaltuneet
passive		humalluttaisiin	ei humalluttaisi	passive	olisi humalluttu	ei olisi humalluttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		humallu	älä humallu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		humaltukoon	älköön humaltuko	3rd sing.	olkoon humaltunut	älköön olko humaltunut
1st plur.		humaltukaamme	älkäämme humaltuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		humaltukaa	älkää humaltuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		humaltukoot	älkööt humaltuko	3rd plur.	olkoot humaltuneet	älkööt olko humaltuneet
passive		humalluttakoon	älköön humalluttako	passive	olkoon humalluttu	älköön olko humalluttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		humaltunen	en humaltune	1st sing.	lienen humaltunut	en liene humaltunut
2nd sing.		humaltunet	et humaltune	2nd sing.	lienet humaltunut	et liene humaltunut
3rd sing.		humaltunee	ei humaltune	3rd sing.	lienee humaltunut	ei liene humaltunut
1st plur.		humaltunemme	emme humaltune	1st plur.	lienemme humaltuneet	emme liene humaltuneet
2nd plur.		humaltunette	ette humaltune	2nd plur.	lienette humaltuneet	ette liene humaltuneet
3rd plur.		humaltunevat	eivät humaltune	3rd plur.	lienevät humaltuneet	eivät liene humaltuneet
passive		humalluttaneen	ei humalluttane	passive	lienee humalluttu	ei liene humalluttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		humaltua		present	humaltuva	humalluttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st humaltuakseni humaltuaksemme 2nd humaltuaksesi humaltuaksenne 3rd humaltuakseen humaltuaksensa		past	humaltunut	humalluttu
2nd	inessive2	humaltuessa	humalluttaessa	agent3	humaltuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st humaltuessani humaltuessamme 2nd humaltuessasi humaltuessanne 3rd humaltuessaan humaltuessansa		negative	humaltumaton
	instructive	humaltuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	humaltumassa	—
	elative	humaltumasta	—
	illative	humaltumaan	—
	adessive	humaltumalla	—
	abessive	humaltumatta	—
	instructive	humaltuman	humalluttaman
4th4	verbal noun	humaltuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st humaltumaisillani humaltumaisillamme 2nd humaltumaisillasi humaltumaisillanne 3rd humaltumaisillaan humaltumaisillansa

Synonyms

• juopua
• tulla humalaan
• tulla juovuksiin

Derived terms

• humalluttaa
• humaltuminen

 

Related terms

• humala

Further reading

• “humaltua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From humala (“drunkenness”) +‎ -tua. Akin to Finnish humaltua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhumɑltuɑ/, [ˈhumɑɫˌtuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhumɑlduɑ/, [ˈhumɑɫˌd̥uɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: hu‧mal‧tu‧a

Verb

humaltua

1. (intransitive) to get drunk

Conjugation

Conjugation of humaltua (type 1/ampua, lt-ll gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	humallun	en humallu	1st singular	oon humaltunt, oon humaltunut	en oo humaltunt, en oo humaltunut
2nd singular	humallut	et humallu	2nd singular	oot humaltunt, oot humaltunut	et oo humaltunt, et oo humaltunut
3rd singular	humaltuu	ei humallu	3rd singular	ono humaltunt, ono humaltunut	ei oo humaltunt, ei oo humaltunut
1st plural	humallumma	emmä humallu	1st plural	oomma humaltunneet	emmä oo humaltunneet
2nd plural	humallutta	että humallu	2nd plural	ootta humaltunneet	että oo humaltunneet
3rd plural	humaltuut1), humaltuvat2), humalluttaa	evät humallu, ei humalluta	3rd plural	ovat humaltunneet	evät oo humaltunneet, ei oo humalluttu
impersonal	humalluttaa	ei humalluta	impersonal	ono humalluttu	ei oo humalluttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	humalluin	en humaltunt, en humaltunut	1st singular	olin humaltunt, olin humaltunut	en olt humaltunt, en olt humaltunut
2nd singular	humalluit	et humaltunt, et humaltunut	2nd singular	olit humaltunt, olit humaltunut	et olt humaltunt, et olt humaltunut
3rd singular	humaltui	ei humaltunt, ei humaltunut	3rd singular	oli humaltunt, oli humaltunut	ei olt humaltunt, ei olt humaltunut
1st plural	humalluimma	emmä humaltunneet	1st plural	olimma humaltunneet	emmä olleet humaltunneet
2nd plural	humalluitta	että humaltunneet	2nd plural	olitta humaltunneet	että olleet humaltunneet
3rd plural	humaltuit1), humaltuivat2), humalluttii	evät humaltunneet, ei humalluttu	3rd plural	olivat humaltunneet	evät olleet humaltunneet, ei olt humalluttu
impersonal	humalluttii	ei humalluttu	impersonal	oli humalluttu	ei olt humalluttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	humaltuisin	en humaltuis	1st singular	olisin humaltunt, olisin humaltunut	en olis humaltunt, en olis humaltunut
2nd singular	humaltuisit, humaltuist1)	et humaltuis	2nd singular	olisit humaltunt, olisit humaltunut	et olis humaltunt, et olis humaltunut
3rd singular	humaltuis	ei humaltuis	3rd singular	olis humaltunt, olis humaltunut	ei olis humaltunt, ei olis humaltunut
1st plural	humaltuisimma	emmä humaltuis	1st plural	olisimma humaltunneet	emmä olis humaltunneet
2nd plural	humaltuisitta	että humaltuis	2nd plural	olisitta humaltunneet	että olis humaltunneet
3rd plural	humaltuisiit1), humaltuisivat2), humalluttais	evät humaltuis, ei humalluttais	3rd plural	olisivat humaltunneet	evät olis humaltunneet, ei olis humalluttu
impersonal	humalluttais	ei humalluttais	impersonal	olis humalluttu	ei olis humalluttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	humallu	elä humallu	2nd singular	oo humaltunt, oo humaltunut	elä oo humaltunt, elä oo humaltunut
3rd singular	humaltukkoo	elköö humaltuko	3rd singular	olkoo humaltunt, olkoo humaltunut	elköö olko humaltunt, elköö olko humaltunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	humaltukkaa	elkää humaltuko	2nd plural	olkaa humaltunneet	elkää olko humaltunneet
3rd plural	humaltukkoot	elkööt humaltuko, elköö humalluttako	3rd plural	olkoot humaltunneet	elkööt olko humaltunneet, elköö olko humalluttu
impersonal	humalluttakoo	elköö humalluttako	impersonal	olkoo humalluttu	elköö olko humalluttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	humaltunen	en humaltune
2nd singular	humaltunet	et humaltune
3rd singular	humaltunnoo	ei humaltune
1st plural	humaltunemma	emmä humaltune
2nd plural	humaltunetta	että humaltune
3rd plural	humaltunnoot	evät humaltune, ei humalluttane
impersonal	humalluttanoo	ei humalluttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		humaltua	present	humaltuva	humalluttava
2nd	inessive	humaltues	past	humaltunt, humaltunut	humalluttu
	instructive	humaltuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (humaltukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	humaltummaa
	inessive	humaltumas
	elative	humaltumast
	abessive	humaltumata
4th	nominative	humaltumiin
	partitive	humaltumista, humaltumist

Derived terms

• humalluttaa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 73