kakku

Finnish

Etymology

From Swedish kaka ‎(“cake”).

Noun

kakku

1. cake
2. pie (whole of wealth or resource)
3. (slang) bit (prison sentence)

Declension

Inflection of kakku (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative		kakku	kakut
genitive		kakun	kakkujen
partitive		kakkua	kakkuja
illative		kakkuun	kakkuihin
		singular	plural
nominative		kakku	kakut
accusative	nom.	kakku	kakut
	gen.	kakun
genitive		kakun	kakkujen
partitive		kakkua	kakkuja
inessive		kakussa	kakuissa
elative		kakusta	kakuista
illative		kakkuun	kakkuihin
adessive		kakulla	kakuilla
ablative		kakulta	kakuilta
allative		kakulle	kakuille
essive		kakkuna	kakkuina
translative		kakuksi	kakuiksi
instructive		—	kakuin
abessive		kakutta	kakuitta
comitative		—	kakkuineen

Idioms

• pitää kakku ja syödä se = to have one's cake and eat it too

Anagrams

• kukka

---

Greenlandic

Pronoun

kakku (demonstrative)

1. plural form of kanna; those down a medial distance.