kukka

See also: Kukka

Faroese

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkʰʊʰkːa/
• Homophone: kukkað

Verb

kukka (third person singular past indicative kukkaði, third person plural past indicative kukkað, supine kukkað)

1. to defecate (childish)

Conjugation

Conjugation of kukka (group v-30)
infinitive	kukka
supine	kukkað
participle (a6)1	kukkandi	kukkaður
	present	past
first singular	kukki	kukkaði
second singular	kukkar	kukkaði
third singular	kukkar	kukkaði
plural	kukka	kukkaðu
	imperative
singular	kukka!
plural	kukkið!
1Only the past participle being declined.

Synonyms

• hjálpa sær sjálvum, fáa av sær, skíta, dríta

Related terms

• kukkur

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kukka. Cognate with Ingrian kukka, Karelian kukka, Votic kukkõ and possibly Võro kukk.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkukːɑ/, [ˈkukːɑ̝]
• Rhymes: -ukːɑ
• Syllabification^(key): kuk‧ka

Noun

kukka

1. flower
2. (slang) cannabis; weed

Declension

Inflection of kukka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
nominative		kukka	kukat
genitive		kukan	kukkien
partitive		kukkaa	kukkia
illative		kukkaan	kukkiin
		singular	plural
nominative		kukka	kukat
accusative	nom.	kukka	kukat
	gen.	kukan
genitive		kukan	kukkien kukkainrare
partitive		kukkaa	kukkia
inessive		kukassa	kukissa
elative		kukasta	kukista
illative		kukkaan	kukkiin
adessive		kukalla	kukilla
ablative		kukalta	kukilta
allative		kukalle	kukille
essive		kukkana	kukkina
translative		kukaksi	kukiksi
instructive		—	kukin
abessive		kukatta	kukitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kukka (type koira)

first-person singular possessor singular plural nominative kukkani kukkani accusative nom. kukkani kukkani gen. kukkani genitive kukkani kukkieni kukkainirare partitive kukkaani kukkiani inessive kukassani kukissani elative kukastani kukistani illative kukkaani kukkiini adessive kukallani kukillani ablative kukaltani kukiltani allative kukalleni kukilleni essive kukkanani kukkinani translative kukakseni kukikseni instructive — — abessive kukattani kukittani comitative — kukkineni second-person singular possessor singular plural nominative kukkasi kukkasi accusative nom. kukkasi kukkasi gen. kukkasi genitive kukkasi kukkiesi kukkaisirare partitive kukkaasi kukkiasi inessive kukassasi kukissasi elative kukastasi kukistasi illative kukkaasi kukkiisi adessive kukallasi kukillasi ablative kukaltasi kukiltasi allative kukallesi kukillesi essive kukkanasi kukkinasi translative kukaksesi kukiksesi instructive — — abessive kukattasi kukittasi comitative — kukkinesi first-person plural possessor singular plural nominative kukkamme kukkamme accusative nom. kukkamme kukkamme gen. kukkamme genitive kukkamme kukkiemme kukkaimmerare partitive kukkaamme kukkiamme inessive kukassamme kukissamme elative kukastamme kukistamme illative kukkaamme kukkiimme adessive kukallamme kukillamme ablative kukaltamme kukiltamme allative kukallemme kukillemme essive kukkanamme kukkinamme translative kukaksemme kukiksemme instructive — — abessive kukattamme kukittamme comitative — kukkinemme second-person plural possessor singular plural nominative kukkanne kukkanne accusative nom. kukkanne kukkanne gen. kukkanne genitive kukkanne kukkienne kukkainnerare partitive kukkaanne kukkianne inessive kukassanne kukissanne elative kukastanne kukistanne illative kukkaanne kukkiinne adessive kukallanne kukillanne ablative kukaltanne kukiltanne allative kukallenne kukillenne essive kukkananne kukkinanne translative kukaksenne kukiksenne instructive — — abessive kukattanne kukittanne comitative — kukkinenne third-person possessor singular plural nominative kukkansa kukkansa accusative nom. kukkansa kukkansa gen. kukkansa genitive kukkansa kukkiensa kukkainsarare partitive kukkaansa kukkiaan kukkiansa inessive kukassaan kukassansa kukissaan kukissansa elative kukastaan kukastansa kukistaan kukistansa illative kukkaansa kukkiinsa adessive kukallaan kukallansa kukillaan kukillansa ablative kukaltaan kukaltansa kukiltaan kukiltansa allative kukalleen kukallensa kukilleen kukillensa essive kukkanaan kukkanansa kukkinaan kukkinansa translative kukakseen kukaksensa kukikseen kukiksensa instructive — — abessive kukattaan kukattansa kukittaan kukittansa comitative — kukkineen kukkinensa

Synonyms

• (cannabis): kannabis

Derived terms

Derived terms

• kukinto
• kukittaa
• kukkanen
• kukkia

Compounds

• auringonkukka
• emikukka
• hedekukka
• kukkaiskansa
• kukkaisteekkari
• kukkakauppa
• kukkakauppias
• kukkaloisto
• kukkamulta
• kukkateline
• voikukka

Anagrams

• kakku

Ingrian

Kukat (1).

Etymology

From Proto-Finnic *kukka. Cognates include Finnish kukka and Karelian kukka.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkukːɑ/, [ˈkukː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkukːɑ/, [ˈkukːɑ]
• Rhymes: -ukː, -ukːɑ
• Hyphenation: kuk‧ka

Noun

kukka

1. flower
2. Synonym of sapana

Declension

Declension of kukka (type 3/koira, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kukka	kukat
genitive	kukan	kukkiin
partitive	kukkaa	kukkia
illative	kukkaa	kukkii
inessive	kukas	kukis
elative	kukast	kukist
allative	kukalle	kukille
adessive	kukal	kukil
ablative	kukalt	kukilt
translative	kukaks	kukiks
essive	kukkanna, kukkaan	kukkinna, kukkiin
exessive1)	kukkant	kukkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• kukikas
• kukkaaika
• kukkain
• kukkalatva
• kukkapata
• lumikukka
• maitokukka
• sittakukka
• tervakukka

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 214
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[2], →ISBN, page 43