vahva

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *vahva, compare Estonian vahva. Further origin unknown; comparisons to Hungarian vastag (“thick”) have not been accepted.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑhʋɑ/, [ˈʋɑ̝xʋɑ̝]
• Rhymes: -ɑhʋɑ
• Syllabification^(key): vah‧va

Adjective

vahva (comparative vahvempi, superlative vahvin)

1. strong, powerful (capable of exerting or withstanding great physical force)

   vahva mies ― a strong man

   vahva magneetti ― a strong magnet

   vahva liitos ― a strong joint

2. strong, powerful (having a powerful effect, as of a chemical; not dilute; containing the active ingredient in great quantity)

   vahva lääke ― a strong medicine

   vahva kahvi ― strong coffee

3. thick (of a layer of material such as a wall or fabric; not thin)

Declension

Inflection of vahva (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		vahva	vahvat
genitive		vahvan	vahvojen
partitive		vahvaa	vahvoja
illative		vahvaan	vahvoihin
		singular	plural
nominative		vahva	vahvat
accusative	nom.	vahva	vahvat
	gen.	vahvan
genitive		vahvan	vahvojen vahvainrare
partitive		vahvaa	vahvoja
inessive		vahvassa	vahvoissa
elative		vahvasta	vahvoista
illative		vahvaan	vahvoihin
adessive		vahvalla	vahvoilla
ablative		vahvalta	vahvoilta
allative		vahvalle	vahvoille
essive		vahvana	vahvoina
translative		vahvaksi	vahvoiksi
instructive		—	vahvoin
abessive		vahvatta	vahvoitta
comitative		—	vahvoine

Possessive forms of vahva (type kala)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vahvani vahvani accusative nom. vahvani vahvani gen. vahvani genitive vahvani vahvojeni vahvainirare partitive vahvaani vahvojani inessive vahvassani vahvoissani elative vahvastani vahvoistani illative vahvaani vahvoihini adessive vahvallani vahvoillani ablative vahvaltani vahvoiltani allative vahvalleni vahvoilleni essive vahvanani vahvoinani translative vahvakseni vahvoikseni instructive — — abessive vahvattani vahvoittani comitative — vahvoineni second-person singular possessor singular plural nominative vahvasi vahvasi accusative nom. vahvasi vahvasi gen. vahvasi genitive vahvasi vahvojesi vahvaisirare partitive vahvaasi vahvojasi inessive vahvassasi vahvoissasi elative vahvastasi vahvoistasi illative vahvaasi vahvoihisi adessive vahvallasi vahvoillasi ablative vahvaltasi vahvoiltasi allative vahvallesi vahvoillesi essive vahvanasi vahvoinasi translative vahvaksesi vahvoiksesi instructive — — abessive vahvattasi vahvoittasi comitative — vahvoinesi first-person plural possessor singular plural nominative vahvamme vahvamme accusative nom. vahvamme vahvamme gen. vahvamme genitive vahvamme vahvojemme vahvaimmerare partitive vahvaamme vahvojamme inessive vahvassamme vahvoissamme elative vahvastamme vahvoistamme illative vahvaamme vahvoihimme adessive vahvallamme vahvoillamme ablative vahvaltamme vahvoiltamme allative vahvallemme vahvoillemme essive vahvanamme vahvoinamme translative vahvaksemme vahvoiksemme instructive — — abessive vahvattamme vahvoittamme comitative — vahvoinemme second-person plural possessor singular plural nominative vahvanne vahvanne accusative nom. vahvanne vahvanne gen. vahvanne genitive vahvanne vahvojenne vahvainnerare partitive vahvaanne vahvojanne inessive vahvassanne vahvoissanne elative vahvastanne vahvoistanne illative vahvaanne vahvoihinne adessive vahvallanne vahvoillanne ablative vahvaltanne vahvoiltanne allative vahvallenne vahvoillenne essive vahvananne vahvoinanne translative vahvaksenne vahvoiksenne instructive — — abessive vahvattanne vahvoittanne comitative — vahvoinenne third-person possessor singular plural nominative vahvansa vahvansa accusative nom. vahvansa vahvansa gen. vahvansa genitive vahvansa vahvojensa vahvainsarare partitive vahvaansa vahvojaan vahvojansa inessive vahvassaan vahvassansa vahvoissaan vahvoissansa elative vahvastaan vahvastansa vahvoistaan vahvoistansa illative vahvaansa vahvoihinsa adessive vahvallaan vahvallansa vahvoillaan vahvoillansa ablative vahvaltaan vahvaltansa vahvoiltaan vahvoiltansa allative vahvalleen vahvallensa vahvoilleen vahvoillensa essive vahvanaan vahvanansa vahvoinaan vahvoinansa translative vahvakseen vahvaksensa vahvoikseen vahvoiksensa instructive — — abessive vahvattaan vahvattansa vahvoittaan vahvoittansa comitative — vahvoineen vahvoinensa

Synonyms

• (highly stimulating to the senses): väkevä, tuikea, tuju, tymäkkä, kipakka (smell and taste); kova (hearing); voimakas (all senses), stydi (slang)

Antonyms

• heikko

Derived terms

• vahvasti
• vahvistaa
• vahvistua
• vahvuus

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vahva. Cognates include Finnish vahva and Estonian vahva.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑhʋɑ/, [ˈʋɑhʋ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑhʋɑ/, [ˈʋɑhʋɑ]
• Rhymes: -ɑhʋ, -ɑhʋɑ
• Hyphenation: vah‧va

Adjective

vahva (comparative vahvemp)

1. strong
2. (grammar) strong

   vahva steeppeni ― strong grade

3. (phonology) primary
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:

     Paino voip ollaa vahva, poolivahva, ja slaaboi, siis sitä voip sannoa i painottomaks.

     Stress can be primary, secondary, and tertiary, thus this can also be called unstressed.

   vahva paino ― primary stress

Declension

Declension of vahva (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	vahva	vahvat
genitive	vahvan	vahvoin
partitive	vahvaa	vahvoja
illative	vahvaa	vahvoi
inessive	vahvaas	vahvois
elative	vahvast	vahvoist
allative	vahvalle	vahvoille
adessive	vahvaal	vahvoil
ablative	vahvalt	vahvoilt
translative	vahvaks	vahvoiks
essive	vahvanna, vahvaan	vahvoinna, vahvoin
exessive1)	vahvant	vahvoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Antonyms

• (grammar): slaaboi
• (having physical strength): slaaboi

Coordinate terms

• (phonology): poolivahva, slaaboi

Derived terms

• poolivahva
• vahvistaa
• vahvus

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 630
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3], →ISBN, page 76