gini

See also: Gini, giní, Gíní, gíni-, and gịni

Finnish

Etymology

From English gin.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɡini/, [ˈɡini]
• Rhymes: -ini
• Syllabification^(key): gi‧ni

Noun

gini

1. gin

Declension

Inflection of gini (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		gini	ginit
genitive		ginin	ginien
partitive		giniä	ginejä
illative		giniin	gineihin
		singular	plural
nominative		gini	ginit
accusative	nom.	gini	ginit
	gen.	ginin
genitive		ginin	ginien
partitive		giniä	ginejä
inessive		ginissä	gineissä
elative		ginistä	gineistä
illative		giniin	gineihin
adessive		ginillä	gineillä
ablative		giniltä	gineiltä
allative		ginille	gineille
essive		gininä	gineinä
translative		giniksi	gineiksi
abessive		ginittä	gineittä
instructive		—	ginein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of gini (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ginini ginini accusative nom. ginini ginini gen. ginini genitive ginini ginieni partitive giniäni ginejäni inessive ginissäni gineissäni elative ginistäni gineistäni illative giniini gineihini adessive ginilläni gineilläni ablative giniltäni gineiltäni allative ginilleni gineilleni essive gininäni gineinäni translative ginikseni gineikseni abessive ginittäni gineittäni instructive — — comitative — gineineni second-person singular possessor singular plural nominative ginisi ginisi accusative nom. ginisi ginisi gen. ginisi genitive ginisi giniesi partitive giniäsi ginejäsi inessive ginissäsi gineissäsi elative ginistäsi gineistäsi illative giniisi gineihisi adessive ginilläsi gineilläsi ablative giniltäsi gineiltäsi allative ginillesi gineillesi essive gininäsi gineinäsi translative giniksesi gineiksesi abessive ginittäsi gineittäsi instructive — — comitative — gineinesi first-person plural possessor singular plural nominative ginimme ginimme accusative nom. ginimme ginimme gen. ginimme genitive ginimme giniemme partitive giniämme ginejämme inessive ginissämme gineissämme elative ginistämme gineistämme illative giniimme gineihimme adessive ginillämme gineillämme ablative giniltämme gineiltämme allative ginillemme gineillemme essive gininämme gineinämme translative giniksemme gineiksemme abessive ginittämme gineittämme instructive — — comitative — gineinemme second-person plural possessor singular plural nominative gininne gininne accusative nom. gininne gininne gen. gininne genitive gininne ginienne partitive giniänne ginejänne inessive ginissänne gineissänne elative ginistänne gineistänne illative giniinne gineihinne adessive ginillänne gineillänne ablative giniltänne gineiltänne allative ginillenne gineillenne essive gininänne gineinänne translative giniksenne gineiksenne abessive ginittänne gineittänne instructive — — comitative — gineinenne third-person possessor singular plural nominative gininsä gininsä accusative nom. gininsä gininsä gen. gininsä genitive gininsä giniensä partitive giniään giniänsä ginejään ginejänsä inessive ginissään ginissänsä gineissään gineissänsä elative ginistään ginistänsä gineistään gineistänsä illative giniinsä gineihinsä adessive ginillään ginillänsä gineillään gineillänsä ablative giniltään giniltänsä gineiltään gineiltänsä allative ginilleen ginillensä gineilleen gineillensä essive gininään gininänsä gineinään gineinänsä translative ginikseen giniksensä gineikseen gineiksensä abessive ginittään ginittänsä gineittään gineittänsä instructive — — comitative — gineineen gineinensä

Further reading

• “gini”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Garo

Garo cardinal numbers

<  1	2	3  >
Cardinal : gini

Alternative forms

• (nonstandard) gni

Etymology

From Proto-Bodo-Garo *nɯi⁴ (“two”), from Proto-Sino-Tibetan *g/s-ni-s (“two”). Cognate with Tibetan གཉིས (gnyis), Burmese နှစ် (hnac).

Numeral

gini

1. two

Synonyms

• gining

Icelandic

Pronunciation

• Rhymes: -ɪːnɪ

Verb

gini

1. first-person singular past subjunctive of gína
2. third-person singular past subjunctive of gína

Indonesian

Adverb

gini

1. thus, this way, like this

Romanian

Etymology

Borrowed from Romani ʒanel (“to know”).

Verb

a gini (third-person singular present ginește, past participle ginit) 4th conj.

1. (slang) to notice, to glimpse

Conjugation

    conjugation of gini (fourth conjugation, -esc- infix)

infinitive			a gini
gerund			ginind
past participle			ginit
number		singular			plural
person		1st person	2nd person	3rd person	1st person	2nd person	3rd person
indicative		eu	tu	el/ea	noi	voi	ei/ele
	present	ginesc	ginești	ginește	ginim	giniți	ginesc
	imperfect	gineam	gineai	ginea	gineam	gineați	gineau
	simple perfect	ginii	giniși	gini	ginirăm	ginirăți	giniră
	pluperfect	ginisem	giniseși	ginise	giniserăm	giniserăți	giniseră
subjunctive		eu	tu	el/ea	noi	voi	ei/ele
	present	să ginesc	să ginești	să ginească	să ginim	să giniți	să ginească
imperative		—	tu	—	—	voi	—
	affirmative		ginește			giniți
	negative		nu gini			nu giniți

Scottish Gaelic

Etymology

English guinea

Noun

gini m (genitive singular gini, plural ginidhean)

1. guinea (coin)

Welsh

Etymology

Borrowed from English guinea.

Pronunciation

• (North Wales) IPA^(key): /ˈɡɪnɪ/
• (South Wales) IPA^(key): /ˈɡɪni/

Noun

gini f (plural ginïau or ginis)

1. guinea (coin)

Usage notes

• Like many other unnaturalised, g-initial words, gini does not undergo soft mutation. Conversely, gini always undergoes nasal mutation to ngini. For a similar examples, see golff, gêm and glwten.

See also

• ffyrling (“farthing”)
• dimai (“halfpenny”)
• ceiniog (“penny”)
• dwygeiniog (“twopence, tuppence”)
• chwecheiniog (“sixpence”)
• swllt (“shilling”)
• hanner coron (“half-crown”)
• coron (“crown”)
• sofren (“sovereign”)

Mutation

Welsh mutation
radical	soft	nasal	aspirate
gini	unchanged△	ngini	unchanged
△Irregular.
Note: Some of these forms may be hypothetical. Not every possible mutated form of every word actually occurs.

Further reading

• R. J. Thomas, G. A. Bevan, P. J. Donovan, A. Hawke et al., editors (1950–present), “gini”, in Geiriadur Prifysgol Cymru Online (in Welsh), University of Wales Centre for Advanced Welsh & Celtic Studies